Political effectiveness of agricultural policies : an empirical analysis

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-224-175-7
Title: Political effectiveness of agricultural policies : an empirical analysis
Author: Arovuori, Kyösti
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Economics and Management, Agricultural economics
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2015-09-04
Language: en
Belongs to series: PTT julkaisuja - URN:ISSN:1796-4768
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-224-175-7
http://hdl.handle.net/10138/155644
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: This dissertation analyses the effectiveness of the Common Agricultural Policy of the European Union. The motivation of this study arises from the fact that there is a lack of empirical research on the effects of policy instruments on the stated policy objectives. In addition, most of the analysis in the literature has focused on the policy objective to secure farmers incomes and, thus, on the efficiency of income redistribution. The policy effectiveness is defined as the ability of agricultural policy to respond to the stated policy objectives, given the general economic and structural conditions under which the policies operate. In this study, an empirical analysis of the effects of implemented policies and policy reforms on the stated policy objectives in the Common Agricultural Policy of the European Union is conducted. The analysis is carried out at the EU15 level and the time period analysed ranges from 1975 to 2007. In the empirical part, an econometric model utilising panel data for the EU15 countries is built. In the model, the development of the defined policy target variables is explained with policy variables and a set of economic and structural control variables. The results show that policy target variables have, in general, developed in the desired direction. The productivity of agriculture has increased, markets have been stable, self-sufficiency ratios have been achieved and the real term food prices have declined. However, farmers incomes have mostly declined. The implemented agricultural policy reforms have improved the policy effectiveness in general. The main contribution of the implemented reforms has been to the use of resources in agriculture. A policy shift from coupled price support to direct payments has released resources from agriculture to be utilised in other sectors. On the other hand, policy reforms have led to increasing price variation. This is a self-explanatory impact in the sense that administrative price setting was reduced and later on abolished in the policy reforms. According to this study, the impact of agricultural policy on the policy objectives is multifunctional. The implemented policy instruments may also have worked in the opposite direction compared to the targets set. While agricultural policies have clearly contributed to increasing agricultural productivity, they have also absorbed resources into the sector which could have been utilised more efficiently in other sectors. The country-level heterogeneity of economic and agricultural structures has increased especially due to the recent enlargements of the EU from EU15 to EU28. The analysis in this study shows that country-level heterogeneity has a significant impact on the development of policy target variables. Although the implemented policy reforms have made a contribution towards the desired direction and improved the effectiveness of the policies, it is a major challenge for future agricultural policies to effectively tackle the different structures.Väitöskirjatyössä analysoidaan Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan vaikuttavuutta suhteessa politiikalle asetettuihin tavoitteisiin. Työn taustana on, että kirjallisuudessa maatalouspolitiikan keinojen ja tavoitteiden välisiä yhteyksiä on tutkittu empiirisesti vähän. Näissä empiirisissä sovelluksissa on pääsääntöisesti keskitytty ainoastaan tavoitteeseen maatalousväestön tulotason turvaamisesta ja sitä kautta politiikan tulonsiirto¬tehokkuuden analysointiin. Politiikan vaikuttavuus on tässä työssä määritetty politiikan kyvyksi vastata sille asetettuihin tavoitteisiin, kun huomioidaan yhteiskunnan taloudellinen ja rakenteellinen kehitys. Empiirisessä analyysissä tarkastellaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ja siinä toteutettujen uudistusten kykyä vastata politiikan virallisiin tavoitteisiin. Analyysi tehdään EU15-tasolla. Tutkimuksen aikaväli on 1975 2007. Työn empiirisessä osassa rakennetaan ekonometrinen malli, jossa politiikan tavoitemuuttujien kehitystä selitetään politiikan keinomuuttujilla sekä talouden ja rakenteen kehitystä kuvaavilla kontrollimuuttujilla. Ekonometrinen analyysi tukee kuvailevan analyysin tuloksia siitä, että politiikan tavoitemuuttujat ovat kehittyneet pääsääntöisesti tavoitteiden mukaisesti. Maatalouden tuottavuus on noussut, markkinat ovat olleet vakaat, omavaraisuusaste on saavutettu ja ylläpidetty, ja kuluttajien kohtaamat elintarvikkeiden reaalihinnat ovat laskeneet. Maatalouden suhteellinen tulotaso on ajanjakson aikana kuitenkin laskenut. Maatalouspolitiikan uudistukset ovat parantaneet politiikan vaikuttavuutta. Politiikkamuutos tuotantoon sidotusta hintatuesta tuotannosta irrotettuihin hehtaarikohtaisiin suoriin tukiin on johtanut siihen, että maatalouden tuotantoresursseja, etenkin työvoimaa, on siirtynyt maatalouden ulkopuolisille toimialoille. Toisaalta maatalouspolitiikan uudistukset ovat lisänneet hintavaihtelua ja sitä kautta vähentäneet markkinoiden vakautta. Hintavaihtelut ovat suoraa seurausta siitä, että hallinnollisesti asetetusta hintatasosta on siirretty markkinoilla tapahtuvaan hinnanmuodostukseen. Tutkimuksen tulosten perusteella maatalouspolitiikan vaikutukset politiikan tavoitteisiin ovat monivaikutteiset. Harjoitettu politiikka on osaltaan vaikuttanut asetettujen tavoitteiden vastaisesti. Vaikka maatalouspolitiikka on edistänyt maatalouden tuottavuuden kehitystä, se on samalla imenyt sektorille sellaisia tuotantoresursseja, jotka olisivat yhteiskunnan kannalta tehokkaammin hyödynnettävissä muilla sektoreilla. Lisäksi tavoitemuuttujien kehitys antaa viitteitä siitä, että maataloudelle on kansallisesti asetettu tavoitteita, jotka ovat ristiriidassa EU:n yhteisten tavoitteiden kanssa. EU:n sisäiset erot talouden ja maatalouden rakenteissa ovat kasvaneet laajentumisen seurauksena. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että maakohtaiset erot ovat tilastollisesti merkitseviä politiikan tavoitemuuttujien kehityksessä. Vaikka maatalouspolitiikan uudistukset ovat parantaneet politiikan vaikuttavuutta, EU:n laajentuminen on nostanut tulevaisuuden maatalouspolitiikan keskeisimmäksi haasteeksi erilaisiin rakenteisiin soveltuvien politiikkakeinojen löytämisen.
Subject: maatalousekonomia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
politica.pdf 625.3Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record