Tyylitellen : Nuorten kielelliset resurssit ja kielen sosiaalinen indeksisyys monietnisessä Helsingissä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1333-7
Title: Tyylitellen : Nuorten kielelliset resurssit ja kielen sosiaalinen indeksisyys monietnisessä Helsingissä
Author: Lehtonen, Heini
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2015-08-22
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1333-7
http://hdl.handle.net/10138/155659
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: This thesis examines language use in interaction among adolescents in two junior high schools in Eastern Helsinki. The pupils represent several ethnic backgrounds, and some twenty different first languages are spoken in the schools. The thesis analyses the ways in which the adolescents position themselves and each other with regard to social categories related to ethnicity, gender, and style, focusing on the linguistic resources used in the positioning. The attitudes vis-a-vis linguistic diversity and asymmetry are explored as well. The research questions are as follows: 1) How does a linguistic feature become a social indexical? 2) How do (linguistic) styles get enregistered? 3) How are ownership and foreignness of language negotiated and construed? The thesis participates in the current discussions on ways of conceptualizing multilingualism in the globalization era. Questions of immigration and second language acquisition, learning and teaching are discussed from a sociolinguistic point of view. Theoretically and methodologically, the thesis encompasses the fields of linguistic ethnography, interactional sociolinguistics, and the sociolinguistics of globalization. The data consist of 1) field notes and a field diary, 2) recorded interviews with 37 adolescents, 3) several audio and video recordings of spontaneous interaction during both the lessons and the breaks, and 4) retrospective interviews. The analysis shows the adolescents orientating to the categories of Finns and foreigners , but the meaning of these categorizations is construed in local stylistic practices and does not necessarily resemble to the similar labels used in public discourses. Ethnicity, gender, and enregistered styles (such as hip hop) intertwine in such ways, that the participation in local stylistic practices may guarantee a stronger ownership of linguistic resources than one s ethnic background. All types of linguistic features (phonetic, prosodic, morphological, syntactic, lexical) were found to function as social indexicals. Frequent resources that stand out and establish social relationships between participants are especially likely to develop into social indexicals. As a part of local social practices and in the metapragmatic accounts commenting the practices, linguistic features get associated to specific social personae and their characteristics, and get enregistered to styles. Social indexicals are employed in stylized performances that bring another s voice into the interaction. The stylisations serve as a resource for stance-taking, but also as metapragmatic accounts of the features employed in them. The questions of who knows Finnish or does not know Finnish are negotiated both explicitly and implicitly. One of the implicit means of such negotiations are the stylized bad Finnish performances, where the adolescents carnevalize the stereotypical representations of immigrants or non-native Finns .Tutkimuksessa tarkastellaan nuorten kieltä ja vuorovaikutusta kahdessa itähelsinkiläisessä yläkoulussa, joiden oppilaat puhuvat noin pariakymmentä eri ensikieltä. Analyysin kohteena on se, miten nuoret asemoivat itseään ja muita suhteessa etnisyyteen, sukupuoleen ja tyyliin. Tutkimus keskittyy erityisesti siihen, miten kielellisiä resursseja hyödynnetään sosiaalisessa asemoinnissa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös nuorten asenteita liittyen monikielisyyteen ja suomen kielen osaamiseen. Tutkimusongelmat muotoillaan seuraavasti: 1) Miten kielenpiirre kerää sosiaalista indeksisyyttä? 2) Miten (kielellinen) tyyli rekisteriytyy? 3) Miten kielestä tulee ”omaa”; miten kielen omistajuutta ja vierautta ilmaistaan vuorovaikutuksessa? Kielen sosiaalisella indeksisyydellä tarkoitetaan sitä, että kielenpiirteellä voi vuorovaikutuksessa herättää kuviteltavissa oleviin sosiaalisiin ryhmiin tai ilmiöihin liittyviä assosiaatioita. Sosiaalinen indeksisyys syntyy sosiohistoriallisissa rekisteriytymisprosesseissa, kun kielenpiirteitä käytetään ja kommentoidaan aina uusissa vuorovaikutustilanteissa. Tutkimuksen tavoitteena on osallistua globalisaation sosiolingvistiikassa meneillään oleviin keskusteluihin monikielisyyden olemuksesta. Laajemmin tutkimus liittyy maahanmuuttoon ja myös toisen kielen omaksumiseen, joita tarkastellaan sosiolingvistisestä näkökulmasta. Tutkimus edustaa vuorovaikutussosiolingvistiikkaa ja lingvististä etnografiaa, ja siinä hyödynnetään sosiaalisen indeksisyyden teorioita. Aineisto koostuu 1) kenttämuistiinpanoista ja -päiväkirjasta, 2) 37 nuoren yksilö-, pari- tai ryhmähaastatteluista, 3) koulupäivän spontaanien vuorovaikutustilanteiden ääni- ja videotallenteista sekä 4) retrospektiivisistä haastatteluista. Analyysi osoittaa, että nuoret orientoituvat ”suomalaisten” ja ”ulkomaalaisten” kategorioihin, mutta näiden kategorisointien merkitys rakentuu koulujen toimintayhteisöjen paikallisissa tyylillisissä käytänteissä eikä välttämättä vastaa sitä, miten ”suomalaisista” ja ”ulkomaalaisista” puhutaan julkisessa diskurssissa. Etnisyys, sukupuoli ja rekisteriytyneet tyylit (kuten hip hop) kietoutuvat toisiinsa niin, että samaistuminen johonkin paikalliseen tyyliin saattaa suoda yhtä vahvan tai vahvemman omistajuuden tiettyjä kielellisiä resursseja kohtaan kuin etninen tausta. Sosiaalisina indekseinä voivat toimia kaikenlaiset kielenpiirteet (foneettiset, prosodiset, morfofonologiset, syntaktiset, leksikaaliset). Rekisteriytymistä nopeuttaa ja vahvistaa, jos piirre esiintyy puheessa taajaan, erottuu jotenkin muista kielellisistä resursseista ja jos sillä on erityinen merkitys siinä, millaiseksi vuorovaikutuksen osallistujien suhde rakentuu. Tutkimuksessa tarkastellaankin esimerkiksi sellaisia leksikaalisia resursseja kuin wallahi ’vannon Jumalan nimeen’, mä vannon, mä lupaan, waryaa ’hei sinä’, veli sekä tiettyjä persoonapronominien muotoja. Paikallisissa sosiaalisissa käytänteissä sekä näitä käytänteitä koskevissa metapragmaattisissa kommenteissa kielelliset resurssit assosioituvat stereotyyppisiin metatason käsityksiin ns. sosiaalisiin persoonista ja heidän ominaisuuksistaan. Tällainen sosiaalinen persoona voi olla esimerkiksi mielikuva stereotyyppisestä maahanmuuttajasta. Sosiaalisia indeksejä käytetään tyylitellyissä performansseissa, joissa vuorovaikutukseen tuodaan ”toisen ääni”. Tyylittelyt toimivat asennoitumisen keinona mutta myös metapragmaattisina kommentteina niissä käytetyistä kielellisistä resursseista. Kysymyksiä siitä, kuka ”osaa” tai ”ei osaa” suomea, nuoret käsittelevät sekä eksplisiittisesti että implisiittisesti. Eräs implisiittinen asemoinnin keino ovat niin sanotut tyylitellyn ”huonon suomen” performanssit, joissa nuoret karnevalisoivat ”ei-suomalaisuuteen”, ”ulkomaalaisuuteen” ja maahanmuuttajiin liitettyjä stereotypioita.
Subject: suomen kieli
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
tyylitel.pdf 2.684Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record