Kestävä maatalous alueellisessa ympäristöhallinnossa

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Maataloustieteiden laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Agricultural Sciences en
dc.contributor Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten, Institutionen för lantsbruksvetenskaper sv
dc.contributor.author Lamminparras, Aura
dc.date.issued 2014
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201507292634
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/155723
dc.description.abstract Tämä maisterintutkielma perustuu tekijän julkaisemaan projektiraporttiin Kestävämpi maatalous Uudellemaalle (Lamminparras 2013, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Raportteja 38/2013). Kestävämpi maatalous Uudellemaalle -projekti toteutettiin talvella 2012–2013 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksessa (ELY-keskus). Tutkielma tarkastelee maatalouden kestävyyttä ja sen määrittymistä aineistonaan projektin yhteydessä koottu aineisto. Lisäksi tutkielma tarkastelee projektissa käytettyä Delfoi-metodia. Aineisto muodostuu projektinaikaisista muistiinpanoista, jotka koskevat projektiin osallisten keskusteluja ja palavereja. Kestävälle kehitykselle on olemassa vakiintunut määritelmä, jonka mukaan sen tarkoituksena on turvata tulevien sukupolvien tarpeet siten, että niin ekologinen, taloudellinen kuin sosiokulttuurinen kestävyys toteutuvat. Kestävän kehityksen termiä käytetään paljon niin tieteessä, politiikassa kuin yritysten markkinoinnissakin. Kuitenkin todellisen kaikki osaset huomioon ottavan kestävän kehityksen ymmärtäminen ja toteuttaminen on äärimmäisen hankalaa. Näin ollen kestävällä kehityksellä voidaankin tilanteesta riippuen tarkoittaa hyvin eri asioita ja sitä tulkitaan eri puolilla maailmaa ja eri instansseissa hyvin erilaisilla tavoilla. Delfoi-metodi on tulevaisuudentutkimuksessa käytetty haastattelu- ja kyselymenetelmä, jolla pyritään saamaan asiantuntijatietoa tulevaisuuden kysymyksistä. Delfoi-menetelmän erityspiirteitä ovat kyselyn toistuminen, palautteen anto sekä anonyymius. Kestävä kehitys määrittyi Uudenmaan ELY-keskuksessa melko suppeasti, pysyen Uudenmaan tiukkojen maantieteellisten rajojen sisäpuolella. Kestävyyden eri osa-alueista suurin paino arvo oli ekologisella kestävyydellä, mutta usein myös taloudellinen kestävyys ohjasi projektia. Projektissa käytetty Delfoi-metodi tuotti todella paljon tietoa viranomaisryhmän käyttöön. Se ei ehkä onnistunut tuottamaan selkeitä tulevaisuudenpolkuja, mutta tuotti runsaasti tietoa siitä mitkä seikat tulevaisuudessa taritsevat erityishuomiota ja mihin suuntaan maatalouden ympäristönsuojelu on Uudellamaalla menossa. fi
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.subject kestävä maatalous fi
dc.subject ympäristöhallinto fi
dc.subject Delfoi fi
dc.subject kestävä kehitys fi
dc.title Kestävä maatalous alueellisessa ympäristöhallinnossa fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.subject.discipline Växtproduktions biologi sv
dc.subject.discipline Plant Production Biology en
dc.subject.discipline Kasvintuotannon biologia fi
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201507292634

Files in this item

Files Size Format View
Lamminparras, maisterintutkielma.pdf 909.5Kb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record