Havupuusta hidaspyrolysoidun biohiilen vaikutuksia nurmiin Etelä-Suomen olosuhteissa

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Maataloustieteiden laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Agricultural Sciences en
dc.contributor Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten, Institutionen för lantsbruksvetenskaper sv
dc.contributor.author Lehti, Alma
dc.date.issued 2015
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201506101458
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/155773
dc.description.abstract Eloperäisestä materiaalista pyrolyysillä valmistetun biohiilen on esitetty tuovan helpotusta moniin ajankohtaisiin maataloutta koskettaviin ongelmiin. Biohiilen maanparannuskäytöllä saattaa olla mahdollista esimerkiksi parantaa maan viljavuutta, lisätä viljelykasvien satoja ja hillitä ilmastonmuutosta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kuusihakkeesta valmistetun biohiilen vaikutuksia nurmiin neljäntenä vuonna biohiilen maaperään levittämisen jälkeen. Biohiilen vaikutukset Suomen tärkeimmän viljelykasvin tuotantoon on aihe, jota ei ole tiettävästi koskaan aikaisemmin tutkittu kenttäkokeessa boreaalisissa olosuhteissa. Etelä-Suomeen perustetussa kenttäkokeessa havainnoitiin eri biohiilitasojen (0–30 t/ha) vaikutuksia maaperän kosteuspitoisuuteen, puna-apila-timoteinurmen lehtialaindeksiin, lehtivihreäpitoisuuteen, sadon määrään ja kasvustossa vallitseviin kasvilajisuhteisiin. Biohiilen ja erilaisten lannoitusmenetelmien yhdysvaikutusten selvittämiseksi kokeessa oli mukana epäorgaanisella ja orgaanisella lannoitteella käsiteltyjä sekä täysin lannoittamattomia koejäseniä. Biohiili ei vaikuttanut tilastollisesti merkitsevästi maaperän kosteuspitoisuuteen tai yhteenkään kokeessa havainnoiduista nurmikasvuston ominaisuuksista. Myöskään merkittävää yhdysvaikutusta biohiilen ja erilaisten lannoitusmenetelmien välillä ei tässä tutkimuksessa havaittu. Tulosten taustalla ovat todennäköisesti sekä kokeessa käytetyn biohiilen että koekentän maaperän ominaisuudet. Havupuupohjainen biohiili sisälsi melko niukasti ravinteita ja esimerkiksi hiilipitoisuuden ja happamuuden osalta maaperän viljavuusominaisuudet olivat kohtuullisen hyvät jo ennen biohiilen levitystä. Osa biohiilestä on myös saattanut poistua pintamaasta ajan kuluessa, mikä voi osaltaan laimentaa sen vaikutuksia. Tulokset osoittavat toisaalta sen, ettei biohiilen levittämisellä pH:ltaan neutraaliin ja runsaasti orgaanista ainesta sisältävään boreaaliseen maaperään ole todennäköisesti haitallisia seurauksia neljän ensimmäisen levityksestä kuluneen vuoden aikana. Biohiili voisi siten tarjota turvallisen keinon sitoa hiiltä pitkäaikaisesti maaperään Suomen olosuhteissa. Kasvukunnoltaan heikommassa maaperässä ja muita valmistusmateriaaleja hyödyntämällä myös biohiilen myönteiset vaikutukset maan viljavuuteen ja kasvien kasvuun saattaisivat tulla selkeämmin esille. Pitkäaikaisten vaikutusten ja sopivien käyttökohteiden kartoittamiseksi tutkimuksia aiheen parissa on siten tärkeää jatkaa edelleen. fi
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.subject Trifolium pratense L.
dc.subject Phleum pratense L.
dc.subject biohiili fi
dc.subject nurmi fi
dc.subject hidas pyrolyysi fi
dc.subject lihaluujauho fi
dc.subject mineraalilannoite fi
dc.subject kenttäkoe fi
dc.title Havupuusta hidaspyrolysoidun biohiilen vaikutuksia nurmiin Etelä-Suomen olosuhteissa fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.subject.discipline Växtproduktions biologi sv
dc.subject.discipline Plant Production Biology en
dc.subject.discipline Kasvintuotannon biologia fi
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201506101458

Files in this item

Files Size Format View

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record