Teurasominaisuuksien periytyminen ja yhteys tilatason hyvinvointiin ayrshire-sonneilla

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201506101444
Julkaisun nimi: Teurasominaisuuksien periytyminen ja yhteys tilatason hyvinvointiin ayrshire-sonneilla
Tekijä: Hämäläinen, Miia-Riikka
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Maataloustieteiden laitos
Julkaisija: Helsingin yliopisto
Päiväys: 2015
Kieli: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201506101444
http://hdl.handle.net/10138/155821
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Oppiaine: Husdjursvetenskap
Animal Science
Kotieläintiede
Tiivistelmä: Suomessa tuotetaan vuosittain noin 80 000 kg naudanlihaa. Suurin osa naudanlihasta tulee maidontuotannon sivutuotteena ja vain pieni osa naudanlihan tuotantoon erikoistuneilta tiloilta. Onkin tärkeää, että liharotuisten ja risteytyseläinten lisäksi myös lypsyrotuiset eläimet ovat teurasominaisuuksiltaan hyviä. Tällöin tuottajan on kannattavaa panostaa eläinten hyvinvointiin. Tässä tutkimuksessa selvitettiin teurasominaisuuksien periytyvyyttä suomalaisilla ayrshire-sonneilla sekä tilatason hyvinvoinnin yhteyttä ayrshire-sonnien teurasominaisuuksiin. Teurasominaisuuksista tutkittiin lihakkuutta, teuraspainoa ja rasvaisuutta. Hyvinvointia mitattiin tilatason hyvinvointia arvioivalla A-indeksillä. Suomalaisen naudanlihateollisuuden tarpeisiin kehitetyssä A-indeksissä tietyn ikäluokan nautojen ympäristöä mitataan ja pisteytetään. Indeksi tuo esille tilakohtaisia eroja eläinten hyvinvoinnissa. Laskennassa käytettiin yleistä lineaarimallia sekä REML-menetelmää. Periytyvyysasteet laskettiin käyttäen kahta erilaista tilastomallia. Tutkimuksen tulosten perusteella lihakkuus, rasvaisuus ja teuraspaino olivat suomalaisilla ayrshire-sonneilla keskiasteisesti periytyviä ominaisuuksia. Lihakkuuden periytymisaste oli mallista riippuen 0,26–0,27, rasvaisuuden 0,28–0,30 ja teuraspainon 0,25–0,27. Ominaisuudet olivat keskenään geneettisesti ja fenotyyppisesti korreloituneita. Vahvin korrelaatio oli lihakkuuden ja teuraspainon välillä (geneettinen korrelaatio 0,57). Hyvinvointi on tulosten mukaan yhteydessä teurasominaisuuksiin. A-indeksi osoittautui tilastollisesti merkitseväksi kaikille teurasominaisuuksille. A-indeksin osakokonaisuudet vaikuttivat pääosin positiivisesti kaikkiin teurasominaisuuksiin, eli hyvinvoinnin parantuessa lihakkuus ja teuraspaino lisääntyivät. Ainoastaan liikuntamahdollisuuksien yhteys rasvaisuuteen oli negatiivinen, eli liikuntamahdollisuuksien paraneminen vähensi rasvaisuutta. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että hyvinvointia parantamalla voidaan vaikuttaa myös ruhon laatuun ja siten teuraseläimistä saatavaan tuottoon.In Finland approximately 80 000 kg of beef is produced annually. Most of the beef originates from the dairy industry, and only a small portion comes from farms specialised in beef production. It is therefore important that in addition to beef cattle and cross-bred animals also the dairy breeds have good carcass qualities. Only then will it be profitable for the farmer to improve animal welfare. In this master’s thesis I studied the heritability of carcass qualities in Finnish Ayrshire bulls. The effect of on-farm welfare on carcass qualities was also evaluated. The studied carcass traits were muscularity (fleshiness), carcass weight and fatness. Animal welfare was measured with A-index, which evaluates on-farm welfare. The A-index has been developed to suit the needs of the Finnish beef production, and by measuring the envinroment of cows of a certain age it brings forward the differences in animal welfare between farms. The effect of genetics was evaluated by heritability and genetic variance. The statistical analysis was done using generalised linear models and the REML-method. According to the results muscularity, fatness and carcass weight have average heritability. The heritability for muscularity, depending on the model used, was 0,26–0,27. For fatness the heritability was 0,28–0,30 and for carcass weight 0,25–0,27. The traits were both genetically and phenotypically correlated; the strongest genetic correlation (0,57) was between muscularity and carcass weight. On-farm welfare seems to be connected to carcass qualities. Different versions were statistically significant to every carcass trait. Individual categories of the A-index had mainly a positive regression towards carcass qualities, which indicates that while welfare improves, muscularity and carcass weight increase as well. The only negative connection was found between fatness and locomotion abilities. Increased possibilities for locomotion thus decrease fatness. Based on the results we can deduce that by improving welfare carcass quality can be changed. This could have an impact on the income received from slaughtered animals.
Avainsanat: nauta
periytyvyys
hyvinvointi
teurasominaisuudet
kotieläinjalostus


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
gradu_Miia-Riikka_Hämäläinen.pdf 825.0KB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot