Uralilaiset adjektiivit : Sanaluokan historian hahmottelua

Abstract

The dissertation consists of five articles, as well as an introductory chapter that explains the background of the study and also draws together the main results of the articles. The study concentrates on the adjectives in the Uralic languages and aims to present the features of the Uralic adjective category in a historical perspective.

The data consists mainly of lexical material collected from various etymological and synchronic dictionaries. In addition, several grammatical features of the adjectives are discussed on the basis of grammatical research. The approach is mainly historical-comparative, but also lexical-semantic and morphosyntactic. All of these frameworks are needed to draw a picture of a common category of adjectives in Uralic, the words it may have included, their paths of semantic change, and the morphosyntactic features the category of adjectives may have had.

The results of this study complement the earlier research on adjectives, which has been mainly synchronic. The research conducted suggests that by comparing the categories of adjectives in contemporary Uralic languages and by observing the features of the oldest property concept words in Uralic it is possible to reconstruct an adjective category for Proto-Uralic. The results suggest that the category has included words denoting many central semantic groups that indicate an independent lexical category. The adjectives in the contemporary Uralic languages have common morphosyntactic features that probably date back to the Uralic protolanguage. For instance, the Uralic derivative suffix *-(e)TA has mainly functioned as an adjective marker. The study also reviews critically earlier etymologies presented for some property concept words and suggests some new etymologies.

Väitöskirja käsittelee uralilaisten kielten adjektiiveja ja pyrkii hahmottelemaan mahdollista kantauraliin palautuvaa adjektiivikategoriaa. Se koostuu viidestä artikkelista ja johdannosta, joka taustoittaa tutkimuksen lähtökohtia ja motiivia sekä kokoaa yhteen artikkeleissa esitetyt tulokset.

Tutkimuksen aineisto koostuu pääasiassa sanastomateriaalista, joka on koottu eri etymologisista ja nykykielten sanakirjoista. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään eri kielistä laadittuja kielioppeja, kun pyritään vertailemaan uralilaisten kielten adjektiivien piirteitä ja löytämään niistä toisaalta yhtäläisyyksiä, toisaalta eroavaisuuksia.

Tutkimuksen näkökulma on enimmäkseen historiallis-vertaileva, mutta toisaalta myös leksikaalis-semanttinen sekä morfosyntaktinen. Kaikkia näkökulmia tarvitaan, kun haetaan vastauksia siihen, millaisia sanoja kantauralin adjektiivikategoria on sisältänyt, miten sanojen semantiikka muuttuu ja millaisia morfosyntaktisia ominaisuuksia kantauralin adjektiiveilla on saattanut olla.

Tämän tutkimuksen tulokset täydentävät aiempaa adjektiiveja koskenutta tutkimusta, joka on pääasiallisesti ollut synkronista. Tutkimuksen tulosten perusteella näyttää siltä, että nykyisten uralilaiskielten adjektiivikategorioita vertaamalla ja vanhinta sanastoa tutkimalla on mahdollista palauttaa adjektiivikategoria uralilaiseen kantakieleen. Tulokset osoittavat, että uralilaiseen adjektiivkategoriaan on kuulunut semanttisesti keskeisiin kenttiin kuuluvia sanoja ja niillä on ollut morfosyntaktisia ominaisuuksia, jotka ovat erottaneet ne muista sanaluokista. Esimerkkinä mainittakoon johdin *-(e)TA, jonka pääasiallinen tehtävä näyttää olleen adjektiivin funktion merkitsin.

Näiden tulosten lisäksi tutkimus ottaa kantaa aiempiin ominaisuussanoille esitettyihin etymologioihin sekä ehdottaa joitakin uusia etymologioita.