Lääketieteen alan tohtoriopiskelijoiden hyvinvointikokemukset

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508133505
Title: Lääketieteen alan tohtoriopiskelijoiden hyvinvointikokemukset
Author: Kortelainen, Aija
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2015
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508133505
http://hdl.handle.net/10138/156139
Thesis level: master's thesis
Abstract: Objectives: Although doctoral students are a highly select group, previous national and international studies have shown that they experience many challenges during the process of completing a doctorate. These challenges can relate to well-being and many students never finish their degree. The purpose of this study was to discover the kinds of well-being experiences medical sciences doctoral students have. Previous research on Finnish doctoral education has investigated doctoral students' well-being via the sense of competence, belonging, autonomy (Ryan & Deci, 1985) , and contribution (Eccles, 2008). In this study, medical sciences doctoral students' experiences were explored via these four senses, in the context of eudaemonic well-being and positive psychology. In this study, doctoral students' well-being experiences were understood to develop in the dynamic interplay between their primary context of work and learning. The aim of this study was to investigate what kind of well-being experiences medical sciences doctoral students have and how those experiences appear in their primary context of working and learning as part of a scholarly community. This study is part of a larger national research project on doctoral education in Finland (Pyhältö et al., 2009). Methods: The data were collected between 2007–2008 with semi-structured interviews. The participants were seven female medical sciences doctoral students. One interview was dropped during the analysis process. All participants were conducting their doctorates at a research intensive university in Finland. The interviews underwent qualitative content analysis, in which the theory approach and inductive approach were combined. At the beginning of the first analysis phase, well-being experiences and their context were inspected by the variable-oriented technique. Next, the analysis focused on the person-oriented technique. Results and conclusions: The results suggested that the participants often emphasized a sense of competence and belonging. Doctoral students' experiences sometimes appeared in the sense of autonomy, but only seldom the sense of contribution. Well-being experiences were often related to research activities or interplay with members of a scholarly community, but only seldom to doctoral studies or financial resources. Person-oriented technique results suggested that well-being experiences varied between doctoral students. Some of them described many, while some only mentioned a few well-being experiences. Experiences were also emphasized differently. The findings reveal that it was relevant to investigate medical sciences doctoral students from the perspective of eudaemonia and positive psychology via the senses of competence, belonging, autonomy, and contribution. The results can be applied to the development of doctoral education and to develop methods to support doctoral students' well-being.Tavoitteet: Vaikka tohtoriopiskelijat ovat tarkoin valikoitu joukko, aiemmat kansainväliset ja kansalliset tutkimukset ovat osoittaneet, että he kohtaavat hyvinvointia heikentäviä haasteita väitöskirjaprosessinsa aikana ja monet heistä keskeyttävät koulutuksensa. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia lääketieteen alan tohtoriopiskelijoiden hyvinvointikokemuksia. Aiemmissa suomalaisissa tohtorikoulutustutkimuksissa opiskelijoiden hyvinvointia on tutkittu kompetenssin, kuulumisen, autonomian (Deci & Ryan, 1985) ja kontribuution (Eccles, 2008) kokemuksien avulla. Tässä tutkimuksessa lääketieteen alan tohtoriopiskelijoita tarkasteltiin näiden neljän kokemuksen kautta nykyaikaisen hyvinvointitutkimuksen mukaisesti, eudaimonisen hyvinvoinnin ja positiivisen psykologian viitekehyksessä. Tohtoriopiskelijoiden hyvinvointikokemuksien ymmärretään syntyvän vuorovaikutuksessa ensisijaisen työ- ja oppimisympäristönsä kanssa. Tutkimuksen tarkempana tavoitteena oli tarkastella millaisia ovat lääketieteen alan tohtoriopiskelijoiden hyvinvointikokemukset ja miten ne ilmenevät heidän ensisijaisessa työ- ja oppimisympäristön eli tiedeyhteisön eri tilanteissa ja toiminnoissa. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella hyvinointikokemuksia ja niiden ilmenemistilanteita yksilötasolla. Tutkimus on osa "Jatko-opiskelijasta tieteelliseksi asiantuntijaksi"-tutkimushanketta (Pyhältö et al., 2009). Menetelmät: Tutkimuksen aineisto kerättiin vuosina 2007-2008 puolistrukturoituna haastatteluna.Tämän tutkimuksen osanottajat koostuivat seitsemästä naispuolisesta lääketieteen alan tohtoriopiskelijasta, joista yksi jäi analyysivaiheessa pois. Kaikki osanottajat tekivät väitöskirjaansa kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettuun korkeatasoiseen tutkimusryhmään. Aineisto analysoitiin laadullisen tutkimuksen sisällönanalyysillä, jossa käytettiin sekä aineistolähtöistä että teorialähtöistä lähestymistapaa. Aluksi aineistosta analysoitiin hyvinvointikokemuksia ja niiden konteksteja kokemuskeskeisestä lähestymistavasta, minkä jälkeen tutkittavaa ilmiötä tarkasteltiin yksilökeskeisestä lähestymistavasta. Tulokset ja johtopäätökset: Tulokset osoittivat, että hyvinvointikokemukset ilmenivät kompetenssin ja kuulumisen kokemuksina. Tohtoriopiskelijoiden kokemuksissa kuvattiin myös jonkin verran autonomian kokemuksia, mutta vain harvoin kontribuution kokemuksia. Hyvinvointikokemukset yhdistettiin usein tutkimustoimintaan ja vuorovaikutustilanteisiin eri tiedeyhteisön jäsenten kanssa. Kokemukset ilmenivät vain harvoin jatko-opintojen kursseilla tai taloudelliseen tukeen liittyvissä tilanteissa. Yksilökeskeinen lähestymistapa osoitti, että hyvinvointikokemukset eivät jakautuneet tasaisesti tohtoriopiskelijoiden kesken. Osa opiskelijoista toi esiin paljon hyvinvointikokemuksia, kun taas toisilla kokemuksia oli selkeästi vähemmän. Myös kokemuksien jakautuminen painottui eri tavalla eri opiskelijoiden kesken. Tulokset viittaavat siihen, että hyvinvointikokemuksien tarkasteleminen eudaimonisen ja positiivisen psykologian viitekehyksessä kompetenssin, kuulumisen, autonomian ja kontribuution kokemuksien avulla tarjosi toimivan teoreettisen lähestymistavan tohtoriopiskelijoiden tutkimiseen. Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa tohtorikoulutuksen kehittämistarkoitukseen ja tohtoriopiskelijoiden hyvinvoinnin vahvistamiseen.
Subject: hyvinvointi
tohtoriopiskelija
lääketieteen ala
tiedeyhteisö
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Aija_Kortelainen_PG2015.pdf 1.177Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record