"Villat lampaan selästä miehen selkään" : Käsityön keinoja pula-ajasta selviytymiseksi

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508133508
Title: "Villat lampaan selästä miehen selkään" : Käsityön keinoja pula-ajasta selviytymiseksi
Author: Viitanen, Maria
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2015
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508133508
http://hdl.handle.net/10138/156141
Thesis level: master's thesis
Abstract: My study describes what kind of handicrafts were made in Finland during and after the second world war (Depression in the 1940s and in the 1950s), during a period when textile materials were scarce. I also researched what other meaning the process of making handicrafts had for the women of that era. During the war garment manufacturing for civilians stopped and handicraft skills became especially sought after. Information about handicrafts typical for that era could be found in women's magazines as well as previous research and literature. Previous research studies made use of contemporary magazines and other publications especially, from which they gathered information for instance about handicraft instructions, packaging, patching, availability of textiles, the use of paper as a replacement material as well as evolution of fashion over decades. My research has deepened the understanding of handicrafts during this period. This was accomplished by surfacing individual people's memories and experiences, using the methods of micro-historical research. I interviewed eight women that were born between 1920 and 1940. I analyzed the research material using context analysis, in particular how location has affected the availability of materials and the processes of making handicrafts. I also collected themes of different handicraft techniques and different ways of making handicrafts. The research includes plenty of pictures from handicraft magazines and photos of pieces created by the interviewees. All the interviewees had learned to make handicrafts already in their childhood, as it was generally part of their upbringing. The most common forms of handicraft were knitting and stitching. There was a lot of repairing of clothes, and old, worn out clothes were used as material for new garments. Domestic cultivation of linen and sheep farming alleviated the short-age of materials and weaving was a means of acquiring the necessary home and clothing textiles. "Silla" was used as a substitute material in handicrafts. Embroidery and crocheting decreased in the times of most scarcity but picked up again as soon as threads were once again available in the shops. Handicrafts had many different meanings for people, such as usefulness, the desire to help, the joy of manual work, pride in achievement, sociability and being therapeutic. Dexterity, resourcefulness and communal spirit were crucial in surviving times of poverty and there is a lot we could learn from this.Tutkimukseni kuvaa, mitä käsitöitä Suomessa tehtiin pula-aikana 1940- ja 1950-luvuilla, kun tekstiilimateriaaleja oli sodan vuoksi vain rajoitetusti saatavilla. Tutkin myös, mitä merkityksiä käsitöiden tekemisellä oli pula-ajan eläneille naisille. Pula-aikana teollinen vaatteiden valmistus siviileille väheni merkittävästi ja käsityötaidot tulivat erityiseen tarpeeseen. Taustatietoa pula-ajalle tyypillisistä käsitöistä löytyi sen aikaisista naistenlehdistä sekä aikaisemmista tutkimuksista ja kirjallisuudesta. Aiemmissa pula-aikaa koskevissa tutkimuksissa aineistona on käytetty erityisesti sen aikaisia lehtiä ja muita julkaisuja, joista on kerätty tietoa esim. käsityöohjeista, paikkaamisesta ja parsimisesta, tekstiilitilanteesta, paperin käytöstä korvikemateriaalina sekä muodin ja pukeutumisen muutoksista eri vuosikymmeninä. Tutkimukseni laajensi ymmärrystä pula-ajan käsitöistä, kun mikrohistoriallisella otteella ja muistitietotutkimusta menetelmänä käyttäen yksittäisten ihmisten muistot ja kokemukset tulivat kuuluviin. Haastattelin kahdeksaa pula-aikana elänyttä naista, jotka olivat syntyneet vuosina 1920–1940. Analysoin aineistoa sisällönanalyysin avulla tarkastellen, miten asuinpaikka oli vaikuttanut materiaalien saatavuuteen ja käsitöiden tekoon. Kokosin teemoja erilaisista käsityötekniikoista ja tavoista tehdä käsitöitä. Tutkimuksessa on mukana paljon kuvia pula-ajan käsityölehdistä sekä haastateltavien tekemistä käsitöistä. Kaikki haastateltavat olivat oppineet käsitöiden teon jo lapsuudessaan, sillä ne kuuluivat osana kotikasvatukseen. Yleisimmät käsityömuodot pula-aikana olivat neulominen ja parsiminen. Vaatteita korjattiin paljon, ja vanhoista, kuluneista vaatteista ommeltiin vielä uusia asuja. Pellavanviljelyllä ja lampaankasvatuksella helpotettiin materiaalipulaa ja kutomalla saatiin tarvittavia kodintekstiilejä ja vaatekankaita. Sillaa käytettiin korvikemateriaalina käsitöissä. Kirjonta- ja virkkaustyöt vähenivät pahimpina pulavuosina, mutta niitä jatkettiin heti, kun lankoja ilmestyi taas kauppoihin. Käsitöiden tekemisellä oli monia merkityksiä, joita olivat hyöty, auttamisen halu, käsillä tekemisen ilo, ylpeys aikaansaannoksesta, sosiaalisuus ja terapeuttisuus. Kädentaidot, kekseliäisyys ja talkoohenki auttoivat selviytymään pula-ajasta ja siitä ajasta meillä olisi paljon opittavaa.
Subject: pula-aika
tekstiilipula
pula-ajan käsityöt
Discipline: Craft Science
Käsityötiede
Slöjdvetenskap


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record