Ihmisoikeuskasvatusta yhteistuumin : Luokanopettajien näkemyksiä yhteistyöstä kansalaisjärjestön kanssa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508133531
Title: Ihmisoikeuskasvatusta yhteistuumin : Luokanopettajien näkemyksiä yhteistyöstä kansalaisjärjestön kanssa
Author: Kares, Eeva
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2015
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508133531
http://hdl.handle.net/10138/156153
Thesis level: master's thesis
Abstract: The aim of the study is to explore teachers' perceptions of cooperation with civil society organisations (CSO) in human rights education. Teachers' perceptions are a relevant subject of research because the CSOs can do school visits only if invited by teachers. Teachers' experiences of cooperation may influence how they include human rights education in their work. The study also scrutinises teachers' motives to cooperation with CSOs. According to the international human rights conventions, human rights education is a human right and states are responsible of its implementation. In Finland, human rights education is included in the national core curriculum. Finnish studies and reports on human rights education have shown that human rights education is too much on the responsibility of civil society organisations and individual teachers. The realisation of human rights education also depends much on personal commitment of individual teachers. The target group of the study were primary school teachers who had participated in "Lapsen oikeuksien kymppi", a human rights education project organised by Plan Finland. The research data consists of thematic interviews of five teachers working in the Capital Region of Finland. The analysis was conducted using discourse analytical approach. As motives for their participation in the project, the teachers emphasized the importance of the content and the connection to the core curriculum. However, it seems that the teachers had been and still were quite unaware of aims of the project. The teachers tended to highlight the practical impacts of the project whereas they seemed to avoid speaking about cognitive impacts. The data also demonstrated that the teachers' content with the systematical handling of the themes of human rights education. The teachers showed interest in participating in the project or using the materials produced by Plan Finland in the future. However it seemed that the teachers had not included the human rights education in their teaching during or after the project. Teachers frequently explained that the hectic daily life in schools hinders the realization of human rights education. Talk about expertise was often present in the interviews. Teacher perceived the school visitors as experts with both cognitive and affective expertise and also reflected on the sufficiency of the professional skills of their own.Tutkielman tarkoituksena on selvittää opettajien käsityksiä kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävästä ihmisoikeuskasvatusyhteistyöstä. Opettajan näkemyksillä on vaikutusta, koska ilman opettajan kutsua järjestöt eivät pääse vierailemaan kouluihin. Lisäksi kokemukset yhteistyöstä voivat vaikuttaa siihen, miten opettajat tulevaisuudessa toteuttavat ihmisoikeuskasvatusta. Tutkielma selvittää myös opettajien motiiveja ryhtyä kansalaisjärjestöyhteistyöhön. Ihmisoikeuskasvatus on kansainvälisten ihmisoikeussopimusten nojalla ihmisoikeus, jonka toteutumisesta valtiot ovat vastuussa. Suomessa ihmisoikeuskasvatus on säädetty osaksi Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Suomalaista ihmisoikeuskasvatusta käsittelevissä tutkimuksissa ja selvityksissä on todettu, että ihmisoikeuskasvatus on liiaksi kansalaisjärjestöjen ja yksittäisten opettajien vastuulla ja sen toteutuminen riippuu opettajien henkilökohtaisesta sitoutumisesta ja aktiivisuudesta. Tutkielman kohderyhmänä olivat Plan Suomen toteuttamaan Lapsen oikeuksien kymppi – kouluvierailukokonaisuuten osallistuneet opettajat. Aineisto tuotettiin teemahaastatteluina ja tutkielmaa varten haastateltiin viittä pääkaupunkiseudulla työskentelevää opettajaa. Aineiston analyysissä hyödynnettiin diskurssianalyyttistä lähestymistapaa. Opettajat korostivat osallistumisen motiiveina kokonaisuuden asiasisällön tärkeyttä ja yhteyttä opetussuunnitelmaan. Toisaalta välittyi, että kokonaisuuden tavoitteet olivat mukaan lähtiessä olleet ja olivat edelleen opettajille melko tuntemattomia. Opettajien puheessa korostuivat kansalaisjärjestöyhteistyön käytännölliset vaikutukset, kuten opettajan työn helpottuminen ja kouluarjen piristäminen kun taas tiedollisista vaikutuksista vaiettiin. Haastatteluista välittyi myös tyytyväisyys siihen, että ihmisoikeuskasvatuksen teemoja oli käsitelty systemaattisesti. Opettajat toivat esiin suhtautuvansa positiivisesti kokonaisuuden hyödyntämiseen tulevaisuudessa. Toisaalta syntyi kuitenkin kuva, että kokonaisuuden teemojen käsittely ei ollut siirtynyt kouluvierailijan pitämiltä tunneilta opettajien omaan opetukseen. Kouluarjen jatkuvaan kiire näyttäytyi ihmisoikeuskasvatuksen toteutumista rajoittavana tekijänä. Lisäksi esillä oli vahvasti puhe asiantuntijuudesta. Kouluvierailijan vahvuutena opettajat esittivät asiantuntijuuden, johon he yhdistivät sekä tiedollisen että affektiivisen puoleen. Opettajat pohtivat myös oman asiantuntijuutensa riittävyyttä ihmisoikeuskasvatuksen teemojen käsittelyyn.
Subject: ihmisoikeuskasvatus
muodollinen koulutus
epämuodollinen koulutus
kansalaisjärjestöt
kouluvierailut
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record