SLI:n oireprofiili viisivuotiailla lapsilla kliinisten havaintojen perusteella

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508133488
Title: SLI:n oireprofiili viisivuotiailla lapsilla kliinisten havaintojen perusteella
Author: Strandman, Siisa
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2015
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508133488
http://hdl.handle.net/10138/156166
Thesis level: master's thesis
Abstract: Goals. The aim of the study is to increase the knowledge of Specific Language Impairment (SLI) on 5 year old children, focusing on the symptom profile, prevalence of the symptoms and their custom to cluster together. The study is based on clinical observations and it is part of a longitudinal study. A lot of SLI research has been done, but the symptom profile remains pretty unknown. The literature explains it by the heterogeneity of the disorder and it's tendency to convert by the development of the children. The knowledge of the profile symptom of SLI is needed especially when planning rehabilitation. Resources of the rehabilitation should be targeted properly, because SLI-children have a right to get encompassing and sterling support to adopt communication skills as good as possible. On research work the knowledge of the symptom profile can benefit research for example when qualifying the degree of the difficulty or when predicting the evolution and the possibility of rehabilitation of the disorder. Methods. This was a retrospective study and the data was collected from patient documents. The subjects were 196 children, who examined at Lastenlinna in 1998 or 1999. All the subjects were diagnosed to have SLI with diagnosis F80.1 or/and F80.2. Demographic information and information about the linguistic and comorbid symptoms were collected when subjects were 5 years old. The frequency of the symptoms were examined from the data and the symptoms were clustered with hierarchical cluster analysis. Results and conclusions. Subjects with diagnosis F80.1 had most symptoms in linguistic subclass of speech motor functions and subjects with diagnosis F80.2 in subclass of processing of language. From four possible linguistic subclasses the subjects had symptoms mostly in two or three subclasses. Subjects with diagnosis F80.2 had more symptoms both in linguistic and comorbid subclasses than subjects with diagnosis F80.1. Thirty-seven percent of the subjects had some comorbid diagnosis, of which F82, specific developmental disorder of motor functions, was the most common. 40,4 % of the subjects did not have any comorbid symptoms but when there were any, they were situated mostly in subclass of activity and attention. The symptoms were clustered into three clusters: (1) understanding, (2) speech motor functions with dysgrammatical symptoms and (3) pragmatics. The clusters of understanding and speech motor functions with dysgrammatical symptoms were small groups containing mostly of linguistic symptoms. The only comorbid symptom in the cluster of understanding was the symptom of spontaneous. The cluster of pragmatic symptoms was a very broad cluster containing a lot of linguistic symptoms and almost all comorbid symptoms.Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena on kartuttaa tietoutta kielellisen erityisvaikeuden (SLI) oireprofiilista ja lisätä tietoutta SLI:n kielellisten oireiden esiintyvyydestä sekä niiden mahdollisesta ominaisuudesta ryhmittyä toistensa ja rinnakkaisoireiden kanssa 5vuotiailla lapsilla. Tutkimus toteutettiin kliinisessä työssä tehtyjen havaintojen perusteella ja tutkimus on osa pitkittäistutkimusta. SLI on tutkimuskirjallisuudessa hyvin paljon tarkasteltu ilmiö, mutta sen oireprofiili on edelleen melko tarkentumaton. Tätä selitetään muun muassa häiriön heterogeenisyydellä ja ominaisuudella muuntua lapsen kasvaessa ja kehittyessä. Tietoa oireprofiilista tarvitaan kliinisessä työssä erityisesti suunniteltaessa lapsen kuntoutusta ja tukitoimia. Kuntoutuksen resurssit tulisi saada kohdistettua tarkasti tarpeellisiin kuntoutusmuotoihin, sillä SLI-lapsella on oikeus saada mahdollisimman kattavat ja laadukkaat tukimuodot, jotta hän omaksuisi omiin kykyihinsä nähden parhaat mahdolliset kommunikointikeinot. Tutkimustyössä tietoutta SLI:n oireprofiilista voidaan hyödyntää esimerkiksi häiriön vaikeusasteen määrittelyssä sekä häiriön kehityskulun ja kuntoutettavuuden ennustamisessa. Menetelmät. Kyseessä oli retrospektiivinen tutkimus potilasasiakirjoista. Tutkittavina oli 196 Lastenlinnassa vuosina 1998 ja 1999 tutkitun lapsen potilasasiakirjat. Kaikilla lapsilla oli diagnosoitu SLI diagnoosinumeroilla F80.1 ja/tai F80.2. Potilasasiakirjoista kerättiin potilaiden demografiset tiedot sekä kuvaukset SLI:n oireista ja rinnakkaisoireista lapsien ollessa 5vuotiaita. Aineistosta tarkasteltiin oireiden esiintyvyyden frekvenssejä, jonka lisäksi aineisto analysoitiin hierarkkisella klusterinanalyysillä, jonka avulla oireet ryhmiteltiin luokkiin niiden esiintyvyyksien perusteella. Tulokset ja johtopäätökset. F80.1 diagnoosin saaneilla kielellisiä oireita oli yleisimmin puhemotoriikassa, F80.2 diagnoosin saaneilla kielellisessä prosessoinnissa. Neljästä mahdollisesta kielellisestä oireluokasta tutkittavilla esiintyi oireita yleisimmin kahdessa tai kolmessa luokassa. F80.2 diagnoosin saaneilla oireita sekä useammissa kielellisissä että rinnakkaisoireluokissa kuin F80.1 diagnoosin saaneilla. Tutkittavista 37 prosentilla oli jokin rinnakkaisdiagnoosi, joista F82 motoriikan kehityshäiriö oli yleisin. Tutkittavista 40,4 prosentilla ei esiintynyt lainkaan rinnakkaisoireita, mutta esiintyessään ne sijoittuivat yleisimmin tarkkaavuuden ja ylivilkkauden oireluokkaan. Oireet jakaantuivat ryhmittelyanalyysin avulla kolmeen klusteriin: ymmärtämisen oireisto, puhemotoriikan ja dysgrammatismin oireisto sekä pragmatiikan oireisto. Ymmärtämisen oireisto sekä puhemotoriikan ja dysgrammatismin oireisto olivat kooltaan pieniä ryhmiä, joissa esiintyi lähes ainoastaan kielellisiä oireita. Vain rinnakkaisoire omaehtoisuutta oli mukana ymmärtämisen oireistossa. Pragmatiikan oireisto oli hyvin laaja ryhmä, jossa oli pragmatiikan oireiden lisäksi muita kielellisiä oireita ja ryhmä sisälsi myös kaikki loput rinnakkaisoireet.
Subject: SLI
kielelliset oireet
kielen prosessointi
puhemotoriikka
ymmärtäminen
kielen käyttö
Discipline: Logopedi
Logopedia
Logopedics


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record