Kuulovikainen lapsi puheterapiassa : kyselytutkimus suomalaisille puheterapeuteille

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508133479
Title: Kuulovikainen lapsi puheterapiassa : kyselytutkimus suomalaisille puheterapeuteille
Author: Kankaanpää, Miia
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2015
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508133479
http://hdl.handle.net/10138/156192
Thesis level: master's thesis
Abstract: Aim. Approximately 50-60 children are born with severe to profound hearing impairment in Finland every year. Speech therapy for hearing impaired (HI) children consists of many different methods depending on the child's and his/hers family's individual needs. The main emphasis in HI children's speech therapy in Finland is in the auditory-verbal method. There is only a little information to be found in the literature about the contents of speech therapy for HI children (who use cochlear implants (CI) or hearing aids (HA)). The aim of this study was to find out how much Finnish speech and language therapists (SLTs) have experience about the rehabilitation of HI children. In addition the goal was to find out what components are used in HI children's speech therapy and what role does the children's parents have in their child's linguistic rehabilitation. Method. This study was carried out as a survey. An electronic questionnaire was send via the Finnish Association of Speech Therapists to 1154 SLTs in Finland. A total of 85 responses were received so the response rate was 7.4 %. The data was analyzed using IBM SPSS Statistics 22 -program. Frequencies, percentages and descriptive statistical analysis were computed (for example average and standard deviation). The data was demonstrated graphically. Rank correlation of ordinal variables was measured using Spearman's rho (ρ), Kendall's tau-c (τ) and Goodman and Kruskal's gamma (γ) rank correlations. Results and conclusions. The results show that Finnish SLTs have only little experience about the rehabilitations of HI children. The most common components in HI children's speech therapy were supporting and guiding children's early vocalizations, auditory training and training of vocabulary. The contents of CI- and HA- children's speech therapy seems to be very similar. The most common approach used in speech and language therapy was auditory-verbal method but total communication and pictures were commonly used as well. The results show that parent's role in HI children's rehabilitations varied quite a lot. It was quite common that parents were not present during their child's speech therapy and the SLTs reported that they would ask separately if they wanted the parents to be present in some speech therapy session. However the results show that most of the SLTs and parents were equal partners in HI children's linguistic rehabilitation. More research is needed to discover factors that influence the contents of HI children's speech therapy and the parent's role in their child's linguistic rehabilitation.Tavoitteet. Vaikeasti tai erittäin vaikeasti kuulovikaisia lapsia syntyy Suomessa vuosittain noin 50–60. Kuulovikaisten lasten kielellisessä kuntoutuksessa on käytössä useita eri menetelmiä lapsen ja perheen yksilöllisten tarpeiden mukaan, mutta pääpainotus Suomessa on auditiivis-verbaalissa menetelmässä. Eri julkaisuissa on kuitenkin vain vähän tietoa kuulovikaisten lasten puheterapian sisällöstä. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää kuinka paljon suomalaisilla puheterapeuteilla on kokemusta kuulovikaisten (sisäkorvaistutetta (SI) tai kuulokojetta (KK) käyttävien) lasten kuntoutuksesta. Lisäksi tavoitteena oli selvittää mistä osatekijöistä kuulovikaisen lapsen puheterapia koostuu sekä mikä rooli kuulovikaisen lapsen vanhemmilla on lapsen kielellisessä kuntoutuksessa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Sähköinen e-lomake lähetettiin Suomen Puheterapeuttiliiton kautta 1154 laillistetulle puheterapeutille ympäri Suomea. Vastauksia kyselyyn saatiin 85, jolloin vastausprosentti oli 7,4 %. Aineistoa analysoitiin IBM SPSS Statistics 22 -ohjelman avulla. Aineistoa kuvattiin frekvensseinä ja prosentteina sekä havainnollistettiin graafisesti kuvaajien avulla. Tilastollisista analyyseista käytettiin mm. kuvantavia menetelmiä (keskiarvo ja keskihajonta) sekä järjestyskorrelaatiokertoimia (Spearmanin rho (ρ), Kendallin tau-c (τ) ja Goodmanin and Kruskalin gamma (γ)) Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulosten mukaan, suomalaisilla puheterapeuteilla on melko vähän kokemusta kuulovikaisten lasten kuntoutuksesta. Yleisimpiä kuulovikaisen lapsen puheterapiaan sisältyviä osatekijöitä olivat varhaisen ääntelyn tukemisen ohjaus, kuulonharjoitus sekä sanaston eri osa-alueiden kuntoutus. SI-ja KK-lasten puheterapia näyttäisi olevan sisällöltään hyvin samanlaista. Puheterapiassa yleisin lähestymistapa oli auditiivis-verbaalinen menetelmä, mutta myös totaalikommunikaation ja kuvien käyttö oli yleistä. Vanhempien paikallaolo lapsen puheterapiassa vaihteli tulosten mukaan suhteellisen paljon. Melko yleistä oli, että vanhemmat eivät olleet paikalla lapsen puheterapiassa ja useimmat puheterapeutit esittivät toiveen erikseen, jos halusivat vanhempien olevan paikalla jollain puheterapiakerralla. Kuitenkin suurin osa vanhemmista ja puheterapeuteista toimi tasavertaisina kumppaneina lapsen kielellisessä kuntoutuksessa. Lisää tutkimusta tarvittaisiin muun muassa selvittämään mitkä tekijät vaikuttavat puheterapian sisältöön, vanhempien paikallaoloon lapsen puheterapiassa sekä vanhempien rooliin lapsen kielellisessä kuntoutuksessa.
Subject: kuulovika
lapsi
puheterapia
kyselytutkimus
Discipline: Logopedi
Logopedia
Logopedics


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
miia_kankaanpaa_pg_201x.pdf 1.809Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record