Läheiset osana afasiakuntoutusta : kyselytutkimus puheterapeuteille

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508133495
Title: Läheiset osana afasiakuntoutusta : kyselytutkimus puheterapeuteille
Author: Sunervo, Ilona
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2015
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508133495
http://hdl.handle.net/10138/156194
Thesis level: master's thesis
Abstract: Aim. Aphasia impacts not only the aphasic person, but also the significant others. There has been a largely grown interest on different types of intervention and services directed to significant others. However, there is little evidence how SLPs implement these practices in the clinical rehabilitation process. The aim of this study was to investigate how significant others participate in the rehabilitation process for people with aphasia in the SLPs point of view. Also, the resources and the causes behind these practices were studied. Methods. This study was carried out as a survey for Finnish speech and language therapists working with people with aphasia. The questionnaire was conducted in e-form and sent via the Finnish Association of Speech Therapists to its members. A total of 56 SLPs participated in the survey. The closed questions of the questionnaire were analyzed quantitatively, by representing percentages and frequencies of the answers. The qualitative analysis was based on the classification of recurring themes in the open-ended questions. Results and conclusions. According to 60 % of the respondents, significant others were part of the evaluation process frequently or always. In planning the rehabilitation, significant others were involved frequently or always according to 68 % of the respondents. Significant others were frequently or always part of the rehabilitation according to 58 % of the respondents. SLPs used varying methods working with significant others, although structured methods described in the literature were seldom used. The participation of significant others was considered fairly important. SLPs recognized the importance of significant others in supporting communication and overall progress in rehabilitation. Structural/organizational constraints were often mentioned and SLPs also felt that significant others weren't always motivated to participate in the rehabilitation process. Time, therapy materials and education were among the resources that were needed more. As a conclusion, this study shows that practices concerning participation of significant others in the aphasia rehabilitation process are somewhat unestablished in Finland, and that communication partner training hasn't quite yet reached clinicians. There are no clinical guidelines concerning aphasia therapy and significant others participation in it, which based on the results, would be needed.Tavoitteet. Afasia vaikuttaa merkittävästi sairastuneen henkilön lisäksi lähiympäristöön ja erityisesti perheenjäseniin. Läheisiä huomioiva kuntoutus sekä läheisille ja afaattisille suunnatut kommunikoinnin tukemiseen keskittyvät terapiamenetelmät ovatkin herättäneet viime aikoina laajalti kiinnostusta afasiatutkimuksessa. Läheisten kanssa työskentelyn kliinisistä käytänteistä on kuitenkin vielä vähän tietoa. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten läheiset osallistuvat afaattisen henkilön kuntoutusprosessiin Suomessa. Lisäksi selvitettiin kliinisten käytänteiden taustalla vaikuttavia syitä ja resursseja. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Kyselyn kohderyhmänä olivat kaikki afasian parissa työskentelevät puheterapeutit Suomessa. Kysely lähetettiin sähköisesti puheterapeuttiliiton kautta kaikille sen jäsenille. Kyselyyn vastasi yhteensä 56 puheterapeuttia ympäri Suomen, ja vastausprosentiksi muodostui 46 %. Suljettujen kysymysten vastaukset analysoitiin kvantitatiivisesti esittäen vastausten prosentuaalisia osuuksia sekä frekvenssejä. Avoimet vastaukset analysoitiin sisällönanalyysin avulla ryhmittelemällä vastausten sisältöjä. Tulokset ja johtopäätökset. Kyselyyn vastanneista 60 % ilmoitti läheisten osallistuvan usein tai aina afaattisen henkilön arviointiin, ja 68 % ilmoitti heidän olevan usein tai aina kuntoutuksen suunnittelussa. Läheisten osallistuminen kuntoutukseen usein tai aina toteutui 58 % mielestä. Yleisesti ottaen puheterapeutit käyttivät melko laajasti erilaisia työskentelytapoja läheisten kanssa, mutta strukturoidut kirjallisuudessa kuvatut menetelmät olivat harvinaisia. Läheisten osallistumista pidettiin melko tärkeänä, ja sen nähtiin olevan merkittävää niin kommunikoinnin edistämisen kuin yleisemmin kuntoutumisen tukemisen kannalta. Työtä rajoittivat erityisesti puheterapiapalveluiden rakenteisiin/organisaatioon liittyvät tekijät sekä usein myös läheisten asenteelliset syyt. Resursseista lisää toivottiin muun muassa aikaa, koulutusta sekä terapiamateriaaleja. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että käytänteet koskien läheisten kanssa työskentelyä ovat afasiakuntoutuksen osalta jokseenkin vakiintumattomia, eivätkä erilaiset kommunikointikumppaniin kohdistuvat kuntoutusmuodot ole vielä täysin saavuttaneet kliinikoita. Läheisten kuntoutusprosessiin osallistumisesta ei ole tehty selkeitä hoitolinjauksia tai suosituksia, mille tämän tutkimuksen perusteella olisi tarvetta.
Subject: läheiset
kuntoutus
kyselytutkimus
puheterapia
afasia
Discipline: Logopedi
Logopedia
Logopedics


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record