Opettajien käsityksiä kodin ja koulun yhteistyöstä eriytyneen asuinalueen alakoulussa

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education en
dc.contributor Helsingfors universitet, Beteendevetenskapliga fakulteten, Institutionen för lärarutbildning sv
dc.contributor.author Tuominen, Maria
dc.date.issued 2015
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201508133496
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/156196
dc.description.abstract The meaning of home-school partnership is to support the students school achievement. Home-school partnership is defined by law and by different curriculums. Recently there has been studies of residential and school segregation. Residential segregation affects on segregation on student basis. In Helsinki, there lives more than half of the foreign language population of metropolitan area. Multiculturalism has increased significantly. Between regions there are large differences between the residents of immigrant background as well as sosio-economic status. The aim of this study is to find out teachers conception of home-school partnership in differentiated residential area. The study examines the factors that teachers feel to support to complicate the home-school partnership. In the addition, the aim is to find out how student base and neighborhood affects on home-school partnership. The study was conducted in a qualitative case study in Helsinki. This case study research data was collected by interviewing four teachers. In addition, the school social worker was also interviewed. The form of the interview was theme interview. Interview data analysis was carried out by using a theory content analysis. The teachers felt that home-school partnership was important. The factors that support home-school partnership are five-day school social worker, work phone and positive attitude towards home-school partnership with immigrant families. Teachers felt that parents passivity, language problems, as well as the differences between home and school complicated home-school partnership. Teachers and school social worker felt that the area was divided in two different areas. It can be concluded that residential are as well as student background has an impact on home-school co-operation, because student base of the school represents the areas population base. en
dc.description.abstract Kodin ja koulun yhteistyön tehtävänä on tukea oppilaan koulunkäyntiä. Yhteistyötä määritellään sekä lakien, että opetussuunnitelmien avulla. Viime aikoina on tutkittu paljon asuinalueiden ja koulujen eriytymistä. Asuinalueiden eriytyminen vaikuttaa koulujen oppilaspohjan eriytymiseen. Helsingissä asuu yli puolet pääkaupunkiseudun vieraskielisestä väestöstä ja monikulttuurisuus on lisääntynyt alueilla huomattavasti. Alueiden välillä on kuitenkin suuria eroja niin maahanmuuttajataustaisten asukkaiden kuin sosioekonomisen asemankin osalta. Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia opettajien käsityksiä kodin ja koulun yhteistyöstä eriytyneellä asuinalueella. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mitkä tekijät opettajat kokevat yhteistyötä tukeviksi sekä helpottaviksi tekijöiksi. Lisäksi tarkoituksena on selvittää miten oppilaspohja ja asuinalue vaikuttavat kodin ja koulun yhteistyöhön. Tutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen tapaustutkimus joka toteutettiin eräässä Helsinkiläisessä alakoulussa. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelun avulla ja tutkimukseen osallistui neljä opettajaa. Lisäksi tutkimusta varten haastateltiin koulun kuraattoria. Aineisto analysoitiin käyttäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimustuloksena voidaan todeta, että opettajat pitivät kodin ja koulun yhteistyötä tärkeänä ja heidän käsitysten mukaan viisipäiväinen kuraattori, työpuhelimet sekä maahanmuuttajataustaisten perheiden huomioiminen tukivat kodin ja koulun yhteistyötä. Opettajien käsitysten mukaan kodin ja koulun yhteistyötä vaikeuttivat vanhempien passiivisuus, kieliongelmat sekä näkemyserot kodin ja koulun välillä. Opettajien sekä kuraattorin käsitysten mukaan alue oli jakautunut kahtia ja koulussa näkyi alueen matala sosioekonominen asema sekä suuri maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä kodin ja koulun yhteistyössä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että asuinalueella sekä oppilaspohjalla on vaikutusta kodin ja koulun yhteistyöhön, koska koulun oppilaspohja edustaa alueen väestöpohjaa. Matalan kynnyksen yhteistyöllä tuetaan parhaiten kodin ja koulun yhteistyön sujumista. fi
dc.language.iso fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.subject Kodin ja koulun yhteistyö fi
dc.subject asuinalueen eriytyminen fi
dc.subject monikulttuurisuus fi
dc.subject maahanmuuttajataustaisuus fi
dc.subject sosioekonominen asema fi
dc.subject positiivinen diskriminaatio fi
dc.title Opettajien käsityksiä kodin ja koulun yhteistyöstä eriytyneen asuinalueen alakoulussa fi
dc.title.alternative Teachers perceptions of home-school partnership in differentiated neighborhood en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.subject.discipline Education en
dc.subject.discipline Kasvatustiede fi
dc.subject.discipline Pedagogik sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201508133496

Files in this item

Files Size Format View
GRADU valmis 28.4.2015.pdf 1.377Mb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record