Topics in Uduk Phonology and Morphosyntax

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1490-7
Title: Topics in Uduk Phonology and Morphosyntax
Author: Killian, Don
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of World Cultures, African Studies
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2015-09-19
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1490-7
http://hdl.handle.net/10138/156271
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: This dissertation investigates the grammar and phonology of Uduk, a language belonging to the Koman branch of the Nilo-Saharan language family. Uduk is spoken by approximately 20 to 25,000 speakers, whose community homeland was in the southern part of the former Blue Nile Province of Sudan. Due to continuing war conditions since the late 1980s, the majority are now living scattered in the international diaspora, as well as in refugee camps in Ethiopia and South Sudan. The description provides an analysis of the phonology, morphology, and syntax based on thirteen months of fieldwork between 2011 and 2014. Included in the grammatical description are sixteen glossed texts, to help illustrate the grammar in context. Most major aspects of the language are described and analyzed in detail. This includes the segmental and suprasegmental phonology, nouns and noun phrases, pronouns and agreement marking, nominal and verbal modifiers, verbs and verb phrases, major clause types, and clause linking. Uduk has a rich phonology; the main dialect of Uduk has 55 contrastive consonant phonemes, 21 of which occur as a result of the secondary feature labialization. There are three contrastive tone levels in Uduk, and seven possible register/contour melodies on a single TBU. There is also a complex interaction between consonants and tone which has given rise to a depressor consonant effect. This is one of the first Nilo-Saharan languages known to have such. Argument structure and morphosyntax are equally interesting. Uduk has morphologically marked cases for both Accusative as well as Ergative, depending on the constituent order. Uduk nouns exhibit grammatical gender, the assignment of which has nearly no semantic correlations, even minimal ones relating to animacy or biological sex. Uduk verb forms use polysemous grammatical suffixes which mark either the location of an action or its internal aspect, and spatial deixis and aspect are heavily intertwined. Spatial orientation and location thus form a fundamental part of basic verbal inflectional categories. In addition to morphological marking on the basic verb root, many verbs additionally carry discontinuous incorporated nouns called Partarguments. Partarguments are typically body parts, and may function either to classify an argument or then to change the basic meaning of the verb. These as well as other linguistic features make this description a valuable resource for Nilo-Saharan linguists as well as those interested in the typology of African languages.Tämä väitöskirja tarkastelee nilosaharalaisen kielikunnan komakielten haaraan kuuluvan udukin kielen kielioppia ja fonologiaa. Udukilla on noin 20 000 - 25 000 puhujaa, joiden muodostaman kieliyhteisön alkuperäinen asuinalue sijaitsi aikoinaan Sudanin entisen Sinisen-Niilin provinssin eteläosassa. 1980-luvun lopulta jatkuneiden sotatoimien vuoksi suurin osa kielen puhujista on hajaantunut useiden valtioiden alueille sekä pakolaisleireille Etiopiassa ja Etelä-Sudanissa. Tämä väitöskirja tutkii udukin fonologiaa, morfologiaa ja syntaksia, ja siinä käytetty aineisto perustuu kolmentoista kuukauden kenttätyöhön, joka on toteutettu vuosien 2011 ja 2014 välillä. Kieliopin kuvaukseen sisältyy kuusitoista kieliopillisesti analysoitua tekstiä, jotka havainnollistavat kielioppia käyttökontekstissaan. Kieliopin tärkeimmät ilmiöt on tässä tutkimuksessa kuvailtu ja analysoitu yksityiskohtaisesti. Näihin kuuluvat segmentaalinen ja suprasegmentaalinen fonologia, nominit ja nominilausekkeet, pronominit ja kongruenssi, nomini- ja verbimääreet, verbit ja verbilausekkeet, tärkeimmät lausetyypit sekä lauseiden yhdistäminen. Udukin fonologia on rikasta: valtamurteessa on 55 eri konsonanttifoneemia, joista 21 realisoituu sekundaarisen labialisaation seurauksena.Kielessä on kolme toonin perustaajuutta ja seitsemän mahdollista rekisterin/kontuurin sävelkulkua yhdessä toonia kantavassa yksikössä. Lisäksi konsonantit ja toonit vaikuttavat toisiinsa monimutkaisella tavalla, joka on tuottanut kieleen niin sanotun toonia madaltavan konsonantin vaikutuksen. Uduk on yksi ensimmäisistä nilosaharalaisista kielistä, jossa tämä ilmiö on tavattu. Argumenttirakenne ja morfosyntaksi ovat yhtä lailla kiinnostavia. Udukissa voidaan merkitä morfologisesti sekä akkusatiivi- että ergatiivisija riippuen konstituenttien järjestyksestä. Udukissa nomineilla on kieliopillinen suku, jonka merkinnällä ei ole juuri minkäänlaista semanttista korrelaatiota edes elollisuuden tai biologisen sukupuolen suhteen. Udukin verbimuodoissa käytetään polyseemisiä kieliopillisia suffikseja ilmaisemaan joko toiminnan sijaintia tai sen aspektia ja spatiaalinen deiksis ja aspekti ovat voimakkaasti sidoksissa toisiinsa. Näin ollen spatiaalisen orientaation ja lokaation merkintä on yksi tärkeimmistä verbien taivutuskategorioista. Verbivartaloon liittyvän morfologisen merkinnän lisäksi moniin verbeihin yhdistyy liitenomineja, osa-argumentteja. Ne ovat tyypillisesti kehonosien nimityksiä ja voivat joko antaa tietoa argumentin luokasta tai muuttaa verbin perusmerkitystä. Yllä mainittujen ja eräiden muiden udukin kieliopin erityispiirteiden ansiosta tämä tutkimus toimii arvokkaana tietolähteenä nilosaharalaisten kielten tutkijoille sekä Afrikan kielten typologiasta kiinnostuneille kielitieteilijöille.
Subject: linguistics
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
topicsin.pdf 1.445Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record