Ei ole kuulunut leijonaemon karjaisua : Hallituskauden 2007–2010 täysistuntojen eduskuntakeskustelun diskursseja lasten yhteiskunnallisesta osallistumisesta kouluinstituutiossa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201509093587
Title: Ei ole kuulunut leijonaemon karjaisua : Hallituskauden 2007–2010 täysistuntojen eduskuntakeskustelun diskursseja lasten yhteiskunnallisesta osallistumisesta kouluinstituutiossa
Author: Loponen, Enni
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2015
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201509093587
http://hdl.handle.net/10138/156459
Thesis level: master's thesis
Abstract: Children's societal participation occasionally occurs as an important topic in public debate. There has been actions for increasing children's point of view both in research and in real life operating models. The purpose of this research was to describe the picture of children's societal participation in school context painted by parliamentary debate during years 2007-2010. In this research the picture of children's societal participation in school context is analyzed, delineated and interpreted. The material used in this research were the statements used in parliamentary debate in Matti Vanhanen's second government term of office (2007-2010). There were 44 proceedings that were relevant in this research, and in those proceedings there were 104 statements that were analysed. The analysis proceeded first by categorizing the research material by using content analysis. After that categorization the research material was analysed with the methods of critical discourse analysis and different discourses describing ways of speaking about children's societal participation were formed. The process of forming the discourses was delineated by using Teun A. van Dijks macrostructures. Every discourse formed in this research was divided into micro – and macrostructures. These discourses formed together also formulated two superstructures. These two ways of speaking were reigning the picture constructed of a child as a societal participator and school as a place of participation. According to this research the picture of a child as a societal participator seemed to be rather passive. The child was seen as an object of the actions of the adults that can be influenced by interventions, also made by adults. Those interventions seemed to produce participation and agency that was highly normative. The actions of a child and his/her possibilities for participation were also found concerning from adults point of view – children were seen to be adults' responsibilities. The picture of a school as a place for participation was formed as a production facility that produces active citizens and future participators in to society. On the other hand, the ways of speaking about school were also highlighting different problems linked in school and its possibilities to produce participation. The concept of agency also arose from the results of the analysis. This concept is considered through the modality model of agency made by Jyrki Jyrkämä.Lasten yhteiskunnallinen osallistuminen nousee ajoittain esille julkisessa keskustelussa, ja lapsinäkökulmien huomioimista niin tutkimuksessa kuin käytännön toimintamalleissakin on pyritty lisäämään. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata vuosien 2007–2010 eduskuntakeskustelujen puheenvuoroissa rakentunutta kuvaa lasten yhteiskunnallisesta osallistumisesta koulukontekstissa. Tässä tutkimuksessa eritellään, kuvataan ja tulkitaan kuvaa lapsesta yhteiskunnallisena osallistujana koulukontekstissa, sekä koulua lasten yhteiskunnallisen osallistumisen paikkana. Tämän tutkimuksen aineistona olivat Matti Vanhasen toisen hallituksen hallituskauden (2007–2010) eduskuntakeskustelujen puheenvuorot. Relevanttia aineistoa muodostui 44 pöytäkirjan verran, ja näihin sisältyi 104 puheenvuoroa, jotka analysoitiin. Analyysi eteni ensin alustavalla kategorisoinnilla sisällönanalyysin vaiheita noudattaen. Alustavan kategorisoinnin jälkeen aineistoon perehdyttiin kriittisen diskurssianalyysin keinoin, ja aineistosta muodostettiin erilaisia diskursseja, jotka kuvasivat lasten yhteiskunnalliseen osallistumiseen liittyviä puhetapoja. Diskurssien muodostamisprosessia kuvattiin Teun A. van Dijkin makrostruktuurien avulla. Jokainen tämän tutkimuksen diskurssi jakautui mikro – ja makrostruktuureihin. Näin muodostetut diskurssit muodostivat yhdessä kaksi superstruktuuria. Nämä kaksi puhetapaa hallitsivat aineiston puhujien konstruoimaa kuvaa lapsesta yhteiskunnallisena osallistujana ja koulusta osallistumisen paikkana. Tämän tutkimuksen analyysin perusteella näytti siltä, että kuva lapsesta yhteiskunnallisena osallistujana koulukontekstissa rakentui varsin passiiviseksi. Lapsi nähtiin aikuisten toiminnan objektina, jolle erilaisten interventioiden kautta voidaan tuottaa mahdollisuuksia normatiiviseen osallisuuteen ja toimijuuteen. Lapsen toiminta ja osallistumismahdollisuudet koulussa herättivät myös huolta – lapsen nähtiin olevan aikuisen vastuulla ja erityisesti aikuisen huolenaihe. Kuva koulusta osallistumisen paikkana rakentui tuotantolaitokseksi, jolla kansalaisaktiivisuutta ja erilaista tulevaisuuden aikuistoimijoiden osallisuutta voidaan tuottaa. Toisaalta kouluun liittyvät puhetavat korostivat myös erilaisia kouluun liittyviä ongelmia. Analyysin tulosten perusteella mukaan tarkastelun kenttään nousi myös toimijuuden käsite. Analyysin tuloksia tarkastellaan Jyrki Jyrkämän kehittämän toimijuuden modaliteettimallin kautta.
Subject: lasten yhteiskunnallinen osallistuminen
diskurssianalyysi
makrostruktuurit
toimijuus
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record