Palkokasvisäilörehun ja rodun vaikutus naudanlihan syöntilaatuun ja rasvahappokoostumukseen

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201509213639
Title: Palkokasvisäilörehun ja rodun vaikutus naudanlihan syöntilaatuun ja rasvahappokoostumukseen
Author: Kämäräinen, Helena
Other contributor: Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Maataloustieteiden laitos
University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Agricultural Sciences
Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten, Institutionen för lantsbruksvetenskaper
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2015
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201509213639
http://hdl.handle.net/10138/156589
Thesis level: master's thesis
Discipline: Husdjursvetenskap
Animal Science
Kotieläintiede
Abstract: Palkokasvien käyttö säilörehun raaka-aineena on yleistynyt lannoitekustannusten nousun myötä. Palkokasvit kykenevät sitomaan typpeä ilmasta juurinystyräbakteerien avulla kas-vin tarpeisiin. Suomessa on puna-apilan käytön rinnalle noussut alsikeapila, joka on kestä-vämpi kuin puna-apila kosteissa olosuhteissa ja happamilla mailla. Herne ja härkäpapu ovat lisänneet suosiotaan kokoviljasäilörehujen raaka-aineena tuomaan valkuaista re-huseokseen. Puna-apilalla on useiden tutkimusten mukaan vaikutusta sekä maidon että lihan rasvahappokoostumukseen ihmisen ravitsemuksen kannalta edulliseen suuntaan: n-6/n-3 –rasvahappojen suhde pienenee sekä tyydyttyneiden rasvahappojen osuus vähenee. Alsikeapilan sekä herneen ja härkäpavun koko kasvuston vaikutusta maidon ja lihan rasva-happoihin on tutkittu hyvin vähän. Tässä tutkimuksessa verrattiin timotei- ja alsikeapilasäilörehun (koe 1) ja timotei-, herne-vehnä- ja härkäpapuvehnäsäilörehujen (koe 2) vaikutusta lihan syöntilaatuun ja lihan sisäi-sen rasvan rasvahappokoostumukseen sekä kahta Suomessa yleistä nautarotua: aberdeen angus (ab) –liharotua ja ayrshire (ay)-maitorotua. Alsikeapilasäilörehu lisäsi alfa-linoleenihapon ja margariinihapon osuutta ja vähensi transpalmitoleiinihapon osuutta li-haksen sisäisessä rasvassa verrattuna timoteisäilörehuun. Herne- ja härkäpapuvehnäsäilö-rehut vähensivät transpalmitoleiini-, heptadekeeni-, eikosadieeni- ja dokosaanihappojen osuutta ja lisäsivät margariinihapon osuutta timoteisäilörehuun verrattuna. Alsikeapila-, hernevehnä- ja härkäpapuvehnäsäilörehu eivät vaikuttaneet n-6/n-3 –rasvahappojen suh-teeseen eikä tyydyttyneiden rasvahappojen määrään toisin kuin rotu. Ab–rotuisten lihan rasvassa oli pienempi n-6/n-3 –rasvahappojen suhde ja niissä oli enemmän tyydyttynyttä rasvaa kuin ay-rotuisissa. Naudanlihan syöntilaatuun vaikuttaa mm. rotu, ruokinta, eläimen temperamentti ja käsit-tely ennen teurastusta. Ab-rotuisten liha oli marmoroituneempaa, punaisempaa ja keltai-sempaa ja lihan pH oli matalampi kuin ay-rotuisten. Leikkuuvaste oli pienempi ja aistinva-raisen arvion yhteispisteet olivat suuremmat sekä valuma pienempi ab-rotuisilla kuin ay-rotuisilla. Herne- ja härkäpapuvehnäsäilörehua saaneiden eläinten lihan pH oli matalampi kuin timoteisäilörehua saaneiden. Tässä kokeessa rotu vaikutti enemmän kuin ruokinta lihan syöntilaatuun ja lihaksen sisäisen rasvan rasvahappokoostumukseen.
Subject: rotu
naudanliha
syöntilaatu
rasvahappokoostumus
palkokasvisäilörehu


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record