'Onko hyökkäysvaunuilla mitään tulevaisuutta meillä?' Suomalainen panssariajattelu ja puolustusvoimien maastokäsitys 1919-1939

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies en
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för politik och ekonomi sv
dc.contributor.author Halila, Michael
dc.date.issued 2015
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201703273249
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/156706
dc.description.abstract Tutkimus käsittelee suomalaisen panssariajattelun kehitystä 1919-1939. Panssariajattelulla tarkoitetaan tässä sotilaallista ajattelua, taktiikkaa ja doktriinia joka käsittää niin panssarijoukkojen käytön kuin panssarintorjunnankin. Tutkimuksen lähtökohtina toimivat aikaisemman kirjallisuuden metodiset puutteet ja tulkintojen vajavaisuudet, sekä kriittinen suhtautuminen sotahistorian ja puolustuslaitoksen yhteiskunnalliseen asemaan. Aineisto koostuu suomalaisissa sotilasaikakausilehdissä vuosina 1921-1939 julkaistuista artikkeleista sekä panssarisodankäyntiä käsittelevästä kirjallisuudesta. Tutkimus sijoittuu aatehistorian alalle; sen päämetodi on diskurssianalyyttinen lähiluku. Menetelminä toimivat transnationaalinen analyysi, kriittinen geopolitiikka sekä Barry Posenin ja Elizabeth Kierin teoriat doktriinin kehityksestä, joita vertaillaan. Keskeinen tulos on, että vahvin yksittäinen suomalaisen panssariajattelun kehitystä selittävä tekijä on puolustusvoimien upseerien käsitys suomalaisesta maastosta. Tämä käsitys ei ole perustunut ensisijaisesti käytännön kokemukseen tai tutkimustietoon, vaan upseerien nationalismiin. Suomen maasto on nähty erityislaatuisena, jopa vastakkaisena keskieurooppalaisen kanssa. Tämä liittyy kiinteästi suomalaisen nationalismin aatehistoriaan, ja sitä on käytetty suomalaisen kansallisen identiteetin rakentamiseen. Suomessa 1920-luvulla vallinnut kielteinen suhtautuminen panssarisodankäynnin mahdollisuuksiin selittyy tällä maastokäsityksellä. Seuraavalle vuosikymmenelle tultaessa puolustusvoimien kulttuuri muuttuu, ja maastokäsitys sekä panssariajattelu kriisiytyvät. Taktiikan rakentaminen näyttäytyy aineistossa aidon kansallisen ja epäaidon ulkomaalaisen aineksen vastakkainasetteluna, mutta lähempi tarkastelu osoittaa, että se, mikä on milloinkin kansallista ja kansainvälistä, vaihtelee poliittisen tarkoituksenmukaisuuden mukaan. Kierin teorialla kulttuurin selittävästä roolista doktriinin muutoksessa on vahvaa selitysvoimaa. Kokonaisuutena tutkimus osoittaa, että sotilaallisen ajattelun, doktriinin ja taktiikan kehityksen ymmärtäminen vaatii sen asettamista laajemman aatehistorian kontekstiin, sekä aineiston kriittistä lukemista. Suomalaisen sotilaallisen ajattelun aatehistoria kaipaa laajempia tutkimuksia. fi
dc.language.iso fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.title 'Onko hyökkäysvaunuilla mitään tulevaisuutta meillä?' Suomalainen panssariajattelu ja puolustusvoimien maastokäsitys 1919-1939 fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.subject.discipline Political History en
dc.subject.discipline Poliittinen historia fi
dc.subject.discipline Politisk historia sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201703273249

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Halila_PoliittinenHistoria.pdf 467.8Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record