Henkilötietojen suoja, oikeus tulla unohdetuksi ja oikeus poistaa tiedot

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Law en
dc.contributor Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten sv
dc.contributor.author Haaja, Tommi
dc.date.issued 2014
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201508073307
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/156739
dc.description.abstract Henkilötiedoille annetaan oikeudellista suojaa. Osana henkilötietojen suojaa tietojen poistamiselle annetaan ja aiotaan antaa oikeudellista suojaa. Kysymys on sekä kansallisella että eurooppaoikeudellisella soveltamisalalla olevasta tulkinnasta, mutta jolla on myös kansainvälisoikeudellisia reaalisia vaikutuksia. Euroopan unionissa valmistellaan yleistä tietosuoja-asetusta (asetusehdotus). Asetuksessa säädettäisiin komission ehdotuksen mukaan osaltaan oikeudesta tulla unohdetuksi ja poistaa tiedot. Euroopan parlamentti on keväällä 2014 hyväksynyt asetusehdotuksen 17 artiklan otsikolla Oikeus poistaa tiedot (poisto-oikeus). Asetusehdotuksella on tarkoitus säätää myös henkilötietojen vapaasta liikkuvuudesta, jossa on kyse pohjimmiltaan elinkeinovapaudesta. Valmistellun poisto-oikeuden taustalla on henkilötietojen laajentunut käsittely rekisterinpitäjien toimesta. Samalla luonnollisten henkilöiden eli rekisteröityjen halu hallita henkilötietojaan on laajaa. Poisto-oikeudessa on kyse vapaudesta ja itsemääräämisoikeudesta. Poisto-oikeus tarkoittaisi pääsäännön mukaisesti, että rekisteröidyllä on oikeus vaatia rekisterinpitäjää poistamaan rekisteröityä koskevat henkilötiedot ja pidättäytymään tietojen edelleen luovuttamisesta. Artiklaehdotuksessa on kaikkiaan 10 kohtaa eli esimerkiksi poikkeuksia pääsäännöstä. Tutkielmassa argumentoidaan materiaalisen persoonallisuusoikeuskäsityksen puolesta. Henkilötiedot ovat persoonavarallisuutta, koska ne ovat arvokkaita sekä luonnollisen henkilön että oikeushenkilön hallussa. Henkilötiedot on perustelluinta nähdä persoonavarallisuutena, jonka lähin liittymä on luonnollisen henkilön varallisuusoikeudellinen asema. Jos henkilötiedot nähdään ensisijaisesti yhteisöjen varallisuudeksi, niin ollaan kauempana ajatuksesta, että henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on palvella ihmistä. Mahdollisia henkilötietojen suojan ja poisto-oikeuden ongelmia piilee tulkinnassa. Suomessa perustuslain henkilötietojen suojan sääntelyvarausta/lakiviittausta on tulkittu liian laajan lainsäädäntövallan antavana. Toiseksi henkilötietolain tarkoitus poikkeaa henkilötietodirektiivin tarkoituksesta. Näiden perusteella jo voi kysyä, että voidaanko Suomessa tulkita henkilötietojen suojaa ja poisto-oikeutta rationaalisesti? Mahdollisia ongelmia on myös oikeuksissa. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea katsoo, että yksilöiltä puuttuu ryhmäkannemahdollisuus. On ajateltavissa, että luonnollisilla henkilöillä ei ole tehokasta tapaa tarvittaessa kysyä oikeuksiensa perään, koska yksityinen ryhmäkanne ei ole mahdollinen. Lisäksi asetusehdotus mahdollistaa poisto-oikeuden rajoittamisen asetusehdotuksen 21 artiklan perusteella sekä unioni- että kansallisessa lainsäädännössä, ja lisäksi komissiolla on asetusehdotuksen mukaan valta delegoiduilla säännöksillä tarkemmin määritellä poisto-oikeuden sisältöä. Poisto-oikeuden mahdollisesta sisällöstä ei siis voi vielä sanoa riittävällä tarkkuudella. Asetusehdotuksen poisto-oikeuden voidaan katsoa olevan epämääräinen. Asetusehdotuksen 17(1) artiklassa säädettäisiin oikeus vaatia tietojen poistamista, mutta 17(8) artiklassa kirjoitettaisiin, että jos henkilötiedot on poistettu, rekisterinpitäjä ei saa enää muutoin käsitellä kyseisiä henkilötietoja. Miten tietoja voi käsitellä, jos ne on poistettu? Oikeus poistaa tiedot voisi tarkoittaa, että tiedot kätkettäisiin näkyvistä eli esimerkiksi poistettaisiin julkisuudesta tai piilotettaisiin. Lainsäädännössä pitäisi kenties käyttää täsmällisempää käsitettä, jotta tiedetään mistä on kysymys. Toisaalta asetusehdotuksen 23(1) artiklan mukainen elinkaari antaisi ymmärtää, että poistaminen on päätepiste käsittelylle. Muuten ei olisi rationaalista puhua henkilötietojen elinkaaresta. Tutkielmassa kiinnitetään huomiota myös lukuisiin muihin valmistelun ja tulkinnan ongelmakohtiin. fi
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.title Henkilötietojen suoja, oikeus tulla unohdetuksi ja oikeus poistaa tiedot fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.subject.discipline Communication and information law en
dc.subject.discipline Viestintä- ja informaatio-oikeus fi
dc.subject.discipline Kommunikations- och informationsrätt sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201508073307

Files in this item

Files Size Format View
OTM-tutkielma_Haaja_Tommi.pdf 846.9Kb application/pdf View/Open
OTM-Tutkielma_tiivistelma_Haaja_Tommi.pdf 42.85Kb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record