Asianajajan todistamiskielto : erityisesti oikeudenkäymiskaaren 17 luvun kokonaisuudistuksen näkökulmasta

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Law en
dc.contributor Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten sv
dc.contributor.author Veijalainen, Jenni
dc.date.issued 2015
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201508073423
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/156854
dc.description.abstract Eduskunta on hyväksynyt vuoden 2015 alussa kattavan todistelua koskevien oikeussäännösten muutosesityksen. Tut-kielmassa tarkastellaan sanottua kokonaisuudistusta oikeudenkäyntiavustajan/asiamiehen todistamiskieltoa koskevan pykälän näkökulmasta, keskittyen erityisesti asianajajien ammattikuntaan sekä heidän erityisasemaansa suhteessa mui-hin oikeudellisina asiamiehinä toimiviin tahoihin. Asianajajan todistamiskieltosäännöksellä suojataan asianajajan ja päämiehen välistä luottamussuhdetta, jonka ilmentymänä on asianajosalaisuuden säilyttäminen. Asianajosalaisuutta suojataan kuitenkin todistamiskiellon lisäksi myös yleisen asianajajalaista löytyvän salassapitosäännöksen nojalla. Tutkielmassa pyritään selvittämään ensinnäkin, miten asianajosalaisuus on kokonaisuutena suojattu, ja mikä erottaa todistamiskiellon ja laista johtuvan salassapitovelvollisuuden toisistaan. Toiseksi selvitetään, miten todistelutoimikun-nan valmistelema lainmuutos tulee muuttamaan asianajajan todistamiskieltosäännöksen sisältöä ja miltä tulevaisuus näyttää uuden säännöksen voimaantulon myötä. Tutkielman tutkimusote on oikeusdogmaattinen, sillä lähdeaineiston muodostavat voimassa olevat lait esitöineen sekä tähän asti kertynyt kotimainen sekä eurooppalainen oikeuskäytäntö. Uutta lainsäännöstä tutkitaan ennen kaikkea lain-valmisteluaineiston eli todistelutoimikunnan mietinnön ja hallituksen esityksen 46/2014 vp. kautta. Lisäksi aineistoon kuuluu keskeisesti mietintöön annetut lausunnot sekä asiaa käsittelevien valiokuntien kannanotot. Lausunnoista on pyritty nostamaan esiin eri tahojen mielipiteitä siitä, miten todistamiskieltosäännös tulisi uudistuksen yhteydessä muo-toilla. Sanotuilta osin tutkielmassa hyödynnetään oikeuspoliittista katsantokantaa. Perinteisen lainopin ohella tutkiel-massa käytetään apuna myös oikeusperiaatteiden punnintamallia, erityisesti Jaakko Jonkan syyteharkinnasta esittä-mään tutkimukseen nojaten. Punnintamalli soveltuu keskeisesti todistamiskieltosäännökseen, sillä säännöksen taustalla on havaittavissa oikeustieteellinen intressiristiriita. Vastakkaisina intresseinä ovat yhtäältä tuomioistuimen mahdollisuus aineellisen totuuden selvittämiseen mahdollisimman laajan todistusaineiston avulla ja toisaalta päämiehen yksityisyy-den suoja ja oikeusturva, jotka ilmenevät asianajosalaisuuden suojaamisen kautta. Punnintamalli perustuu vastakkaisten intressien välisen löyhän etusijan eli prima facie –järjestyksen määrittämiseen sekä punnintalakien soveltamiseen. Mal-lin avulla yksittäinen asianajaja tai tuomioistuin voi pyrkiä ratkaisemaan konkreettisen ristiriidan käytännön työssään. Tämän hetkinen oikeustila on korkeimman oikeuden ratkaisujen perusteella se, että todistamiskielto on sisällöltään suppeampi kuin yleinen laista johtuva salassapitovelvollisuus. Uuden todistamiskieltosäännöksen myötä asianajajaa koskeva todistamiskielto kuitenkin laajenee henkilöllisesti sekä asiallisesti siten, että se jatkossa kattaa kaiken asianajo-toiminnassa saadun tiedon riippumatta siitä, minkä sisältöisestä toimeksiannosta on kyse. Todistamiskielto ulotetaan lisäksi oikeudenkäyntiteitse ajettavien toimeksiantojen osalta koskemaan myös muiden kuin oman päämiehen salai-suuksia sekä arkaluontoisia tietoja. Lainmuutoksen myötä on nähtävissä muutos intressien prima facie –järjestyksessä, sillä laajennusten myötä asianajosalaisuuden suojaaminen saa suuremman painoarvon aineellisen totuuden selvittämi-seen verrattuna. Lisäksi tuomioistuimille tullaan jatkossa antamaan merkittävä rooli ja harkintavalta todistamiskiellon sisällön määrittäjänä, sillä todistamiskiellosta voidaan jatkossa poiketa neuvonta toimeksiantojen osalta erityiset syyt –lausekkeen perusteella. Tutkielmassa käy ilmi, ettei uuden todistelusäännöstön valmisteluaineistossa ole juurikaan esitetty perusteluita yllä esitel-lyille lainsäädäntöratkaisuille, vaan päinvastoin uudistuksen tavoitteeksi on listattu ainoastaan näiden säännösten täs-mentäminen. Uuden todistamiskieltosäännöksen myötä aktualisoituu myös useita tulkintaongelmia, joita ei ole nostettu esiin. Tutkielmassa tuodaan ilmi havaittuja tulkintaongelmia, jotka liittyvät keskeisesti esimerkiksi erityiset syyt –lausekkeeseen. Uudesta todistamiskieltosäännöksestä seuraa myös tarve tarkastella laista johtuvaa salassapitovelvoitet-ta uudistuksesta aiheutuvien muutostarpeiden vuoksi. fi
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.title Asianajajan todistamiskielto : erityisesti oikeudenkäymiskaaren 17 luvun kokonaisuudistuksen näkökulmasta fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.subject.discipline Procedural and insolvency law en
dc.subject.discipline Prosessi- ja insolvenssioikeus fi
dc.subject.discipline Process- och insolvensrätt sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201508073423

Files in this item

Files Size Format View
Pro gradu Jenni Veijalainen.pdf 1.021Mb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record