Toxicological abuse profile of new recreational drugs in driving-under-the-influence and post-mortem cases in Finland

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:ISBN 978-951-51-1638-3
Julkaisun nimi: Toxicological abuse profile of new recreational drugs in driving-under-the-influence and post-mortem cases in Finland
Tekijä: Kriikku, Pirkko
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Oikeuslääketieteen osasto
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (artikkeli)
Kuuluu julkaisusarjaan: URN:ISSN:ISSN 2342-317X
Tiivistelmä: Driving under the influence of drugs (DUID) can adversely affect driving skills in numerous ways and put lives at risk. Legal approaches to DUID vary considerably from country to country, even within Europe, and, in the last decades the emergence of new psychoactive substances (NPS) has further complicated the scene. DUID is an unlawful act if the substance taken is banned or impairs driving. The latter is hard to define and prove, putting pressure on governments to ban NPS as quickly as possible in order to protect the public by facilitating enforcement of DUID laws. However, banning requires knowledge on several aspects of NPS such as prevalence, pharmacology, abuse potential and toxicity. Up-to-date, evidence-based information on NPS is needed by legislators, toxicologists, clinicians, and other health care professionals. Such information would enable potential drug users and the public to be more aware of the risks associated with illicit use of NPS. This study aimed to add to the knowledge of the NPS most relevant in Finland. In this thesis, the prevalence, blood concentrations in drivers and in post-mortem cases, and demographic details of 3,4-methylenedioxypyrovalerone (MDPV) and desoxypipradrol (2-DPMP), were investigated. Changes in prevalence and other characteristics of MDPV were monitored over a time span covering a period before its banning as well as a few years after banning. Phenazepam, a Russian therapeutic benzodiazepine now illegal in Finland, was studied by examining both DUID and post-mortem cases. The use by apprehended drivers of pregabalin, a prescription anticonvulsant with therapeutic indications for neuropathic pain, partial seizures and generalised anxiety disorder, was also studied. The results of this study showed that DUID cases provide a valuable source of information on NPS prevalence and user profiles. However, little specific information could be gained about the impact on driving performance and health risks of NPS mainly due to the fact that NPS were usually used together with a spectrum of other psychoactive substances. It could, however, be concluded that all of the studied NPS were frequently detected in the samples collected from apprehended drivers and, in the case of MDPV, the prevalence changed with time. The number of MDPV-positive cases among apprehended drivers decreased by 51.1% after the drug was banned. The concentrations of NPS found in DUID cases were within the range anticipated to produce significant adverse effects on driving performance, or, in some cases, in the range found in post-mortem cases where the drug may have contributed to the fatality. The presence of the medicinal drug, pregabalin, was found to be connected to abuse rather than appropriate medical use since it was in most cases found in concentrations higher than those recommended for therapeutic use and together with illegal drugs such as amphetamine or cannabis. In post-mortem cases positive for MDPV, the prevalence of suicide was much greater than in fatalities related to other drugs. Three independent registries, namely the DUID toxicology data, the post-mortem toxicology database, and court documents, were examined to gain novel information on the characteristics of NPS use and those abusing them. The large number of cases studied produced information on concentration ranges associated with abuse of the studied substances.Viime vuosina Suomenkin huumemarkkinoille on ilmaantunut lukuisia uusia päihdekäyttöön soveltuvia aineita. Tämän väitöstutkimuksen tarkoituksena oli selvittää aineiden merkitystä ja yleisyyttä liikennejuopumustapauksissa ja kuolemissa Suomessa. Väitöstutkimuksessa keskityttiin pääasiassa neljään aineeseen: kahteen amfetamiinin kaltaisesti vaikuttavaan huumausaineeseen (MDPV ja 2-DPMP), Venäjällä lääkekäytössä olevaan pitkävaikutteiseen rauhoittavaan lääkeaineeseen (fenatsepaami) sekä Suomessa epilepsian ja hermoperäisen kivun hoidossa käytettävään lääkeaineeseen (pregabaliini). Tutkimuksessa tarkasteltiin uusien huumeiden käyttöä ja käyttäjiä oikeuskemiallisten analyysitulosten ja taustatietojen valossa sekä kartoitettiin mahdollisia eroja näiden uusien aineiden väärinkäyttäjien ja perinteisempien huumeiden käyttäjien välillä. Kaikkia tutkimuksen kohteeksi valittuja aineita havaittiin säännöllisesti liikennejuopumustapauksissa, yleensä yhdessä muiden huumaavien aineiden kanssa. Löydösten lukumäärä oli huomattavasti pienempi oikeuslääketieteellisissä kuolemansyynselvityksissä. Liikenteessä todetut pitoisuudet olivat usein hyvin korkeita, joten niiden voidaan arvioida heikentäneen kuljettajien ajokykyä merkittävästi. Usein kuljettajista todetut pitoisuudet olivat samansuuruisia tai jopa suurempia kuin kuolemantapauksissa. Vainajatapauksissa MDPV liittyi poikkeuksellisen usein itsemurhiin. MDPV-tapausten määrä väheni alle puoleen sen jälkeen, kun aine oli luokiteltu huumeeksi Suomessa. Tämä viittaa siihen, että lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa huumekäytössä olevien aineiden suosioon. Fenatsepaamin käyttäjät voitiin jakaa kahteen ryhmään: osa oli käyttänyt fenatsepaamia suurina annoksina ilmeisesti aineen oman päihdyttävän vaikutuksen vuoksi, osalle se taas vaikutti olevan lääke stimulanttien vieroitusoireisiin. Stimulantti 2-DPMP:n ( Daisy ) suosio jäi Suomessa hyvin lyhyeksi, vaikka sitä löydettiinkin vuoden 2011 loppuun mennessä kaikkiaan lähes sadassa liikennejuopumustapauksessa. Pregabaliinilöydökset liikennejuopumustapauksissa eivät juuri milloinkaan liittyneet asianmukaiseen lääkinnälliseen käyttöön. Tässä väitöstutkimuksessa tarkasteltiin laajoja aineistoja käyttäen useita eri viranomaisrekistereitä. Tutkimuksen tulosten avulla voidaan edesauttaa uusien huumaavien aineiden merkityksen arviointia myrkytys- ja kuolemantapauksissa, liikennejuopumuksissa, lainsäädäntötyössä ja huumeriippuvaisten hoitotyössä.
URI: URN:ISBN:ISBN 978-951-51-1638-3
http://hdl.handle.net/10138/156955
Päiväys: 2015-11-06
Avainsanat: oikeuslääketiede
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
toxicolo.pdf 804.0KB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot