Intracerebral hemorrhage in young adults

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1552-2
Title: Intracerebral hemorrhage in young adults
Author: Koivunen, Riku-Jaakko
Contributor organization: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine, Department of Neurology
Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, kliininen laitos
Helsingfors universitet, medicinska fakulteten, institutionen för klinisk medicin
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2015-11-13
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1552-2
http://hdl.handle.net/10138/157284
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Intracerebral hemorrhage (ICH) is a devastating form of stroke. Its common risk factors include hypertension and smoking, but different underlying causes are numerous. Knowledge regarding clinical characteristics and outcome of young ICH patients, encompassing 10% of all ICH patients, is limited. The aims of this study were to define the risk factors, etiologic distribution, clinical picture, medical complications suffered, and prognosis of ICH at young age. We collected detailed clinical, radiological, mortality and follow-up data on all consecutive patients between 16 and 49 years of age with first-ever ICH treated at the Helsinki University Hospital (HUH) between 2000 and 2010. Results concerning the early course of ICH were compared to a series of ICH patients aged >49 years treated in HUH between 2005 and 2010. Median age was 42 years (interquartile range 34-47) and males comprised 59.5% of the 336 patients included. Annual incidence of ICH was 4.9 (95% confidence interval 4.5-5.3) per 100 000. The most prevalent risk factors were hypertension (29.8%) and smoking (22.3%). Compared to older ICH patients (n=921) hypertensive microangiopathy was less common (25.0% vs. 34.3%, P=0.002) and structural lesions more common (25.0% vs. 4.9%, P<0.001) assumed etiologies of ICH. The cause remained elusive in 32.1% of all young patients, and in 22.5% of those who underwent MRI and any angiography (n=89, P=0.023). Three-month mortality rate was lower among young patients compared to older ones, (17.0% vs. 32.7%, p<0.001). Hematoma volumes were similar across all ages (p=0.324) and it independently predicted mortality in older patients, but not in the young. More severe stroke initially, measured by the National Institutes of Health Stroke Scale (NIHSS) score, infratentorial hematoma location, hydrocephalus, herniation, and multiple hemorrhages associated with increased 3-month mortality. When adjusted for these factors as well as demographics, ICH volume, and the underlying cause, we found that surgical evacuation was associated with lower mortality (odds ratio 0.06; 95% confidence interval 0.02-0.21, P<0.001). In propensity-score matched analysis, case-fatality rates were three-fold in those treated conservatively (27.5% vs. 7.8%, P<0.001). The most common medical complications included hyperglycemia (51%), hyponatremia (45%), hypopotassemia (32%), and infections (28%). Hyperglycemia was the only single complication independently associated with increased mortality (5.90, 2.25-15.48, P<0.001). However, three or more concomitant complications also associated with increased mortality (7.76, 1.42-42.49, P=0.018). Among the 268 one-month survivors, 1-year survival was 98.1% (95% confidence interval 96.2-100%), 5-year survival 93.2% (89.3-97.1%), and 10-year survival 88.8% (84.9-92.7%), with male gender (3.36, 1.28-8.80, P=0.014) and diabetes (2.64, 1.01-6.89, P=0.047) being associated with mortality. Unfavorable outcome (modified Rankin Scale score 2-5) emerged in 49%, and was independently predicted by higher age (1.09 per one year, 1.03-1.15, P=0.002) stroke severity (1.17 per one NIHSS score point, 1.08-1.27, P<0.001), and intraventricular extension of hemorrhage (3.26, 1.11-9.55, P=0.031). PSD was present among one out of four survivors of ICH at young age. Since only one out of ten currently used antidepressants, treatment of depression appears as an unmet need in young ICH survivors. In summary, prevention and treatment of cardiovascular risk factors are vital in ICH prevention among young adults. Comprehensive diagnostic work-up and imaging are essential in identifying the underlying cause of ICH. The young seem to survive ICH better than the elderly, particularly if surgical hematoma evacuation is pursued. A holistic approach to prevent and treat associated complications, specifically hyperglycemia, is vital in regard of survival. Only half of the survivors reach favorable functional outcome. Therefore, more effective measures of rehabilitation and mental health must be developed to improve the quality of life of this patient population.Aivojensisäinen verenvuoto, yksi aivohalvauksen alatyyppi, on lääketieteellinen hätätilanne. Sen riskitekijöitä ovat verenpainetauti ja tupakointi, mutta taustalla voi olla erilaisia aiheuttajia. Aivoverenvuotoon sairastuneiden nuorten aikuisten taudinkuvasta ja ennusteesta on varsin rajallisesti tietoa. Heidän osuus kaikista potilaista on n. 10%. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli määritellä aivoverenvuodon esiintyvyys, riskitekijät, aiheuttajat, taudinkuva ja ennuste nuorilla aikuisilla. Tätä varten keräsimme tietoja aivoverenvuodon hoitojaksolta sekä seurannan jälkeen kaikista 16-49 vuoden iässä ensimmäisen aivoverenvuodon vuoksi vuosien 2000 ja 2010 välillä Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa hoidetuista potilaista. Aineisto käsitti 336 potilasta, joista miehiä oli 59,5%, ja joiden mediaani-ikä oli 42 vuotta. Aivoverenvuotoon sairastui 4.9 ihmistä 100 000 kohden vuosittain. Yleisimmät riskitekijät olivat verenpainetauti ja tupakointi. Rakenteelliset poikkeavuudet olivat yleisempiä aiheuttajia, mutta verenpainetauti oli harvinaisempi aiheuttaja nuorilla aikuisilla kuin iäkkäämmillä. Syy jäi epäselväksi kolmasosalla kaikista potilaista, mutta vain viidesosalla heistä, joille tehtiin pään magneettikuvaus ja varjoainetutkimus. Kuolleisuus oli selvästi pienempi nuorilla kuin iäkkäämmillä potilailla. Aivoverenvuodon leikkaushoito merkittävästi vähensi kuolleisuutta. Yleisimmät sairaalakomplikaatiot olivat hyperglykemia, hyponatremia, hypokalemia ja infektiot. Näistä itsenäisesti kuolleisuutta lisäsi vain hyperglykemia, mutta myös kolmen tai useamman eri komplikaation samanaikainen aiheutuminen lisäsivät kuolleisuutta. Yhden kuukauden kuluttua 268 potilasta oli elossa, ja heistä 88,8% eli vielä 10 vuoden kuluttua. Miessukupuoli ja diabetes lisäsivät pitkäaikaiskuolleisuutta. Huono toimintakyky jäi 49%:lle selviytyneistä, ja sitä ennustivat korkea ikä, vakavat aivoverenvuodon alkuperäiset oireet ja aivokammioihin levinnyt verenvuoto. Yhdellä neljästä katsottiin olevan aivohalvauksenjälkeinen masennus. Sydän- ja verisuonisairauksien ehkäiseminen ja hoito ovat ensiarvoisen tärkeitä nuorten aivoverenvuodon ehkäisemiseksi. Kattavat tutkimusmenetelmät ovat keskeisiä aivoverenvuodon syyn tunnistamiseksi. Nuoret selviävät hengissä paremmin kuin aikuiset, varsinkin mikäli verenvuoto poistetaan leikkauksella. Sairaalakomplikaatiot, erityisesti hyperglykemia, tulisi ehkäistä ja hoitaa kokonaisvaltaisella lähestymistavalla potilaiden hoitoon. Kuntoutusmetodeja ja hyvää mielenterveyttä edistäviä hoitoja tulisi vielä jatkossa kehittää potilaiden elämänlaadun parantamiseksi.
Subject: lääketiede
Rights: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
intracer.pdf 2.022Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record