Unkarin kirjallisuus 1800-luvun Suomessa Petőfin ja Jókain teosten valossa : Ikkuna suomentamisen varhaisvaiheisiin

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1659-8
Title: Unkarin kirjallisuus 1800-luvun Suomessa Petőfin ja Jókain teosten valossa : Ikkuna suomentamisen varhaisvaiheisiin
Author: Wichmann, Irene
Other contributor: Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos, Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit. Unkarin kieli ja kulttuuri
Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten, Finska, finskugriska och nordiska institutionen
University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2015-11-13
Language: fi
URI: http://hdl.handle.net/10138/157429
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1659-8
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: The present study focuses on the translation of Hungarian literature into Finnish between 1850 and 1899. The aim of the dissertation is to produce an overview on how the Hungarian literature was introduced in the 19th century Finland. The Finnish-Hungarian literature contacts are examined in their early stages from the Finnish viewpoint, during the so-called translation period of the Finnish literature. The Finnish literature was at that time still young and developing. Therefore, translations from other languages into Finnish had a crucial role in this development. The study explores two of the most well-known Hungarian authors of that period, the poet Sándor Petőfi and the prosaist Mór Jókai. The most important research questions are the following: Which literary works were translated into Finnish during the period investigated? Who were the translators, and from which source language did they translate? What were the aims of the translations, and how were the translated works chosen? The reception of the Hungarian works has also been investigated. The main theoretical framework of the present study is that of Descriptive Translation Studies. The research questions are reflected against their historical and social backgrounds. The analysis combines several theories and methods used in the field of Translations Studies the Polysystem theory introduced by Itamar Even-Zohar, the method in translation history of Anthony Pym, with particular attention to the so-called translation archeology, the analysis of paratexts of Gérard Genette, and the reception theory of literary texts introduced originally by Hans Robert Jauss, applied to the 19th century Finnish literature by Leeni Tiirakari. In addition, the agency of two most well-known Finnish translators of Hungarian literature during the period investigated, Antti Jalava and Niilo E. Wainio, is outlined e. g. by means of introducing their use of footnotes in the translations. The aim of the study is, hence, to produce a wide overview of the period examined. The data, collected for this study, consist of literary translations and, on the other hand, of paratexts, connected to the translations. The findings of the study indicate that Hungarian literature had a special position in the investigated period s literary translations in Finland. Hungarian works were translated mainly by linguistic or literature experts and the translations were made directly from Hungarian to Finnish, not usual in the case with other European languages. The translated works were chosen, based on the expertise of Hungarian scholars. The translation of Hungarian works was strongly influenced by non-literary factors, most important of them being the theory of the common origin of the Finno-Ugric languages.Suomalais-unkarilaisilla suhteilla on pitkät perinteet. Kansallisuusaatteen hengessä nähtiin kontaktien luominen kielisukulaisiin 1800-luvun puolivälistä lähtien tärkeänä, ja tähän liittyi myös kirjallisuuden kääntäminen. Väitöskirjassani Unkarin kirjallisuus 1800-luvun Suomessa Petőfin ja Jókain teosten valossa. Ikkuna suomentamisen varhaisvaiheisiin tutkin unkarilaisen kirjallisuuden suomalaisia käännöksiä ja niiden syntyhistoriaa aikana, jolloin vieraskielisen kirjallisuuden suomentaminen oli alkuvaiheessaan. Käännöksillä oli tärkeä merkitys suomenkielisen kulttuurin kehittämisessä, ja kirjallisuutta haluttiin rikastuttaa niiden avulla. Kielitaitoisista kääntäjistä oli kuitenkin pulaa, ja suomennokset syntyivät usein ruotsinnosten tai saksannosten pohjalta. Väitöskirjani pyrkii täydentämään suomennoshistorian varhaisvaiheessa, ns. suomen kirjallisuuden käännöskaudella syntyneiden käännösten tutkimusta yhdellä esimerkillä, unkarilaisella kirjallisuudella. Päähuomioni keskittyy kahteen aikakauden merkittävään unkarilaiskirjailijaan, runoilija Sándor Petőfiin ja proosakirjailija Mór Jókaihin, heidän teostensa suomalaisiin käännöksiin, niiden kääntäjiin ja käännösten vastaanottoon, jota lähestytään ns. paratekstien, kuten esipuheiden ja lehtikirjoitusten kautta. Tarkastelen myös kahden keskeisen suomentajan, Antti Jalavan ja Niilo E. Wainion toimintaa. Unkari oli Suomessa sikäli erikoisasemassa, että suomennoksia syntyi monen muun maan kirjallisuuteen verrattuna runsaasti, ja unkarista alettiin kääntää jo varhain. Tutkimuksesta käy ilmi, että Unkarin-kääntäjät suomensivat yleensä suoraan alkukielestä, ilman ruotsin tai saksan apua. Kääntäjät, joiden toimintaa siivitti fennomaaninen aate, ottivat näet tehtäväkseen opiskella unkaria, mikä heijastui myös käännösten laatuun. Merkittävä vaikutus oli suomen ja unkarin välisellä kielisukulaisuudella, joka oli leviämässä yleiseen tietoisuuteen. Käännökset saivat tutkimukseni perusteella yleisesti ottaen hyvin myönteisen vastaanoton, mikä tukee aikaisempia käsityksiä. Menneen ajan kääntäjän toimintaa on usein hankala tutkia, sillä kaikki eivät ole jättäneet jälkeensä kirjallisia dokumentteja. Antti Jalavan kohdalla aineistoa on hyvin tarjolla Viljo Tervosen julkaiseman Jalavan ja unkarilaisten välisen kirjeenvaihdon muodossa. Kirjeissään monitoiminen suomalaisuusmies ja Unkarin tuntija Jalava valottaa mm. juuri kääntäjän työhönsä liittyviä kysymyksiä; niiden avulla pääsee tutustumaan tuon aikakauden suomentajan kohtaamiin pulmiin ja niiden ratkaisuihin, joilla on monia yhtymäkohtia nykypäivänkin kääntäjien toimintaan.
Subject: humanistinen
Rights: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
unkarink.pdf 1.379Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record