Perhetaustaan liittyvät riskitekijät ja niiden kumulatiivisuus nuorten psykopatiapiirteiden taustalla

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201510153731
Title: Perhetaustaan liittyvät riskitekijät ja niiden kumulatiivisuus nuorten psykopatiapiirteiden taustalla
Author: Suutarinen, Elina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2015
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201510153731
http://hdl.handle.net/10138/157435
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tavoitteet Psykopatiaa pidetään rikollisuuden keskeisenä riskitekijänä. Psykopatian käsitteen käyttökelpoisuudesta nuorilla on kiistelty, mutta tähän mennessä tehdyt tutkimukset viittaavat siihen, että psykopatia on elämänmittainen häiriö. Psykopatian kehittymiseen vaikuttavat sekä biologiset että ympäristöön liittyvät tekijät. Psykososiaalisten tekijöiden rooli psykopatian taustalla tunnetaan kuitenkin melko huonosti ja riskitekijöitä nuorten psykopatiapiirteiden taustalla on tutkittu vasta vähän. Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää seitsemän perhetaustaan liittyvän tekijän yhteyttä nuorten psykopatiaan. Tutkimuksen toisena tavoitteena oli selvittää, voidaanko perheeseen ja vanhemmuuteen liittyvien riskitekijöiden lukumäärällä ennustaa nuorten psykopatiaa. Menetelmät Tutkimuksen aineisto koostui yhdysvaltalaisista 14-19-vuotiaista nuorisorikollisista (n=1293). Psykopatiapiirteitä arvioitiin PCL: YV-menetelmällä. Vanhempien tai muiden rinnakkaisinformanttien haastattelujen pohjalta muodostettiin viisi riskitekijämuuttujaa, jotka ilmaisivat vanhempien mielenterveysongelmia, päihdeongelmia ja rikollisuutta, perheen vuosituloja sekä nuoren sosiaalipalvelujen käyttöhistoriaa. Haastatteluissa kartoitettiin myös vanhempien tietämystä nuoren elämästä ja vanhemman nuoreen kohdistuvaa valvontaa The Parental Monitoring inventory -asteikkoa käyttäen. Kumulatiivista riskiä kuvattiin muuttujalla, joka ilmaisi dikotomisiksi muunnettujen riskitekijöiden lukumäärän. Riskitekijöiden yhteyksiä nuoren psykopatiapiirteisiin tarkasteltiin lineaarisella regressioanalyysillä ja riskitekijöiden lukumäärän yhteyttä nuoren psykopatiapiirteisiin yksisuuntaisella varianssianalyysillä. Tulokset ja johtopäätökset Vanhempien mielenterveysongelmat, päihdeongelmat ja rikollisuus, vanhemman vähäinen valvonta ja tietämys nuoren elämästä sekä nuoren sosiaalipalvelujen käyttöhistoria ennustivat nuoren psykopatiaa. Muiden riskitekijöiden vaikutus kuitenkin selittyi vanhempien vähäisellä valvonnalla ja tietämyksellä sekä nuoren sosiaalipalvelujen käyttöhistorialla. Perheen keskimääräiset vuositulot eivät ennustaneet nuoren psykopatiaa. Lisäksi tulokset osoittivat, että mitä enemmän nuoren elämässä oli perhetaustaan liittyviä riskitekijöitä, sitä enemmän hänellä keskimäärin oli psykopatiapiirteitä. Tätä tietoa voidaan hyödyntää psykopatian ennaltaehkäisyssä, hoitomenetelmien kehityksessä ja sitä kautta rikollisuuden vähentämisessä.Objective Psychopathy is closely associated with criminality. There has been disagreement among researchers whether the psychopathy construct is applicable to children and adolescents. However, studies suggest that psychopathy is a life-long disorder. Biological, as well as environmental factors influence the development of psychopathic traits, although psychosocial risk factors of psychopathy - especially in the case of juveniles - are not well known. The first aim of the study was to examine whether adolescent's psychopathy can be predicted with seven familial and parental risk factors. The second aim was to examine whether adolescent's psychopathy can be predicted with cumulative risk. Methods The data included 14-19 year-old juvenile offenders (n=1293). Psychopathic traits were assessed with PCL: YV. Based on interviews with parents or other collateral reporters, five risk factors were assessed: parental mental problems, parental substance abuse, parental criminality, yearly household income and adolescent's history of social services. Parental monitoring and knowledge were assessed using The Parental Monitoring inventory. Cumulative risk was constructed dichotomizing each risk factor and then summing the dichotomous scores. The associations between risk factors and adolescent's psychopathic traits were examined with linear regression analysis. The association between cumulative risk and psychopathic traits were examined with ANOVA. Results and conclusions Parental mental problems, parental drug and alcohol problems, parental criminality, low parental monitoring, low parental knowledge and adolescent's history of social services predicted adolescent's psychopathy. However, after controlling the effects of other risk factors, only parental monitoring, parental knowledge and adolescent's history of social services remained significant predictors of psychopathy, as the effects of the other variables were explained by these three risk factors. Household income was not associated with adolescent's psychopathic traits. In addition, the more risk factors one had, the more he/she had psychopathic traits on average. This information can be applied in preventing psychopathy, improving treatment of psychopathy and reducing criminality.
Subject: psychopathy
juvenile psychopathy
risk factors
family background
cumulative risk
psykopatia
nuorten psykopatia
riskitekijät
perhetausta
kumulatiivinen riski
Discipline: Psychology
Psykologi
Psykologia


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Suutarinen_Elina_Gradu_17_06.pdf 951.1Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record