Helmi helmeltä, paljetti paljetilta : Kotimaisten muotisalonkien kirjonnat 1940-1970-luvuilla

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201510153715
Title: Helmi helmeltä, paljetti paljetilta : Kotimaisten muotisalonkien kirjonnat 1940-1970-luvuilla
Author: Lindeman, Sanna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2015
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201510153715
http://hdl.handle.net/10138/157450
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tavoitteet: Kotimainen erityisesti 1940–1970-luvuilla kulta-aikaansa elänyt salonkimuoti on ilmentymä huippuunsa kehittyneestä asiantuntemuksesta ja taidosta käsityön saralla. Kirjonnat osana salonkipukuja ja asusteita ovat salonkimuodin käsityöllisin leima. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on nostaa esiin ja analysoida, millaisia kirjontamateriaaleja, -tekniikoita ja sommittelun keinoja kotimaisissa salonkipuvuissa ja -asusteissa on 1940–-luvuilla käytetty. Tavoitteena on lisäksi verrata, millaista kotimaisten salonkien kirjonnat ovat suhteessa haute couture -kirjontoihin. Menetelmät: Tutkimusaineiston 25 kotimaisten salonkien 1940–1970-luvuilla valmistettua pukua ja asustetta on tutkittu esinetutkimuksen keinoin. Tutkimuskysymysten pohjalta on valmistettu analyysirunko, joka on ollut apuna tiedonkeruu ja analyysivaiheessa. Tiedonkeruuta on tapahtunut myös kuvattaessa tutkimusaineisto myöhempää käyttöä varten. Varsinainen analyysi on suoritettu laadullisen aineiston Atlas.ti-analyysiohjelmaa käyttäen. Tutkimusaineistosta otetut kuvat ovat toimineet analyysiohjelmassa primaaridokumentteina. Kuvien välityksellä puvuista ja asusteista on koodattu tutkimuskysymysten ja analyysirungon mukaisia asioita, muodostettu koodiperheitä ja koodiverkostoja tutkimusaineiston järjestämiseksi. Sekundaariaineistona toimineet Omin käsin -lehden helmikirjonta-artikkelit auttoivat esineiden kirjontojen tulkinnassa. Vertailuaineisto sisälsi lisäksi kuvia kirjotuista puvuista kotimaasta ja ulkomailta. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkimusaineiston salonkipuvut ja -asusteet oli koristeltu yleensä helmikirjonnalla tai helmi- ja nyörikirjontaa yhdistämällä. Kirjontamateriaaleina käytettiin erilaisia helmiä, nyörejä sekä koristenauhoja ja -pitsejä. Kotimaisten salonkien helmi- ja nyörikirjonnassa ei ollut tarkkaa tekniikkaa, jota kaikki kirjojat olisivat noudattaneet. Käytetyt pistot olivat keino halutun lopputuloksen aikaansaamiseksi. Helmet kirjottiin yksitellen tai useamman helmen pistoina. Onnistunut lopputulos perustui kirjojan vankkaan materiaalien ja tekniikan hallitsemiseen. Helmissä suosittuja olivat valkoisen ja vaalean sävyt, kun taas nyörit ja nauhat olivat kullan- ja hopeanvärisiä. Kirjonnat sijoittuivat puvuissa ja asusteissa yleensä jollekin rakenteelliselle viivalle, kuten helmaan tai pääntielle. Kuvioiden aiheet jakaantuivat geometrisiin ja luonnonaiheisiin. Primaari- ja sekundaariaineistoista on havaittavissa suunnittelija ja kirjoja kohtaisia tyylejä. Kotimaisen salonkimuodin kirjonnat soveltuivat suomalaiselle identiteetille tyypilliseen vaatimattomaan arvokkuuteen.Finnish fashion house tradition involves a great deal of technical expertise and craftsmanship. Embroidery can be seen as the crown in the ornamentation of Finnish couture dresses. The aim of this study is to discover and analyze the embroideries made by the Finnish fashion houses in the 1940s-1970s. What materials and techniques were used? What kinds of composition and designs were established? The second aim is to compare the findings with haute couture and couture embroideries. The research data consists of 25 Finnish couture dresses and accessories produced in the1940s–1970s. The study is conducted by using the object-based research method. The research data is explored as material objects to find out the particularity of the embroideries. The dresses and accessories were photographed during this process. The data was analyzed using a qualitative data analysis and research software Atlas.ti. Photographs taken from the research data were used as primary documents in the analysis. An analysis framework was used to create codes, code families and nets to organize the research data. Magazine pictures and literature were used as secondary data. The secondary data consists of the Finnish craft magazine Omin käsin and its articles on beading. The dresses and accessories were decorated by mainly using bead embroidery. Bead embroidery was also mixed with passementerie. Different sizes and styles of beads and ribbons were used. Different stitches were a way to accomplish the desired design. Finnish fashion house tradition allowed embroiderers to find their own technical ways. Embroiderers skills and workmanship were valued and trusted. White and light colors were mainly used in embroidery beads. In passementerie gold and silver were the most common colors. Embroideries never covered the whole dress as in the haute couture dresses. The embroidery was usually placed on the neckline or some other structural line of the dress. Geometrical shapes and nature topics were popular in the embroideries. Each designer and embroiderer developed their own recognizable style. While haute couture embroideries were much richer and bolder, Finnish fashion house embroideries can be described as simple and precious. As such they were suitable for Finnish occasions, style and personality.
Subject: haute couture
Embroidery
Beading
Passementerie
Finnish Fashion House
Ornamentation
salonkimuoti
helmikirjonta
nyörikirjonta
sommittelu
Discipline: Craft Science
Käsityötiede
Slöjdvetenskap


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Sanna Lindeman_korjattu - Pro gradu.pdf 152.3Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record