Maastakarkotus lisärangaistuksena?

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201510133671
Julkaisun nimi: Maastakarkotus lisärangaistuksena?
Tekijä: Shah, Sofia
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta
Julkaisija: Helsingfors universitet
Päiväys: 2015
Kieli: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201510133671
http://hdl.handle.net/10138/157514
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Oppiaine: Rikosoikeus
Criminal law
Straffrätt
Tiivistelmä: Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mikä maastakarkotus on rikosoikeuden näkökulmasta, mitä turvallisuus on karkotusperusteena ja onko karkotus tosiasiallinen lisärangaistus. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen haetaan vastausta lainopillisella metodilla, toiseen osittain empiirisin menetelmin ja kolmanteen osittain oikeussosiologisesti. Maastakarkotuksen asemaa rikosoikeudessa selvitetään vertaamalla karkotusmenettelyä eräisiin seuraamusjärjestelmään kuuluviin perustavanlaatuisiin käsitteisiin. Lisäksi karkotusmenettelyä katsotaan Engel-kriteereiden läpi, sillä näin voidaan selvittää, pitäisikö karkotuksen nykyisessä oikeustilassa olla rangaistus. Tutkimuksessa käsitellään myös crimmigration-kehitystä. Keskeinen osa tutkielmaa on Helsingin hallinto-oikeuden rikosperusteisia maastakarkotuksia koskeva ratkaisukäytäntö vuosilta 2013–2014. Sen perusteella osoitetaan, mitä turvallisuus käytännössä karkotusperusteena tarkoittaa. Turvallisuusajattelun vaikutuksia maahantuloa koskevissa kysymyksissä eritellään myös teoreettisella tasolla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suhteessa rikosoikeuteen maastakarkotus on rikoksen muu seuraamus. Rangaistuksen määritelmään ja EIT:n ratkaisukäytäntöön tukeutuen on selvää, ettei maastakarkotus vallitsevassa oikeustilassa täytä niitä edellytyksiä, joita rikosoikeudelliselle rangaistukselle on asetettu. Valtioiden karkotusoikeudessa taas on viime kädessä kysymys valtioiden velvollisuudesta turvata kansallinen turvallisuus. Turvallisuus antaa valtioille oikeuden turvautua moninaisiin toimenpiteisiin maahantuloa, maassa oleskelua ja maasta poistamista koskien. Vaikka maastakarkotus ei ole muodollisesti lisärangaistus, se voi tosiasiallisesti kuitenkin muodostua sellaiseksi. Karkotuksissa menetetään elämäntilanne, jonka ulkomaalainen on uuteen asuinvaltioonsa luonut. Maastakarkotusmenettely voi toisaalta luoda ulkomaalaisille rankaisevaa kokemusta. Maastakarkotusmenettelyn muodostumista tosiasialliseksi lisärangaistukseksi on esitetty myös Üner-tuomion eriävässä mielipiteessä. Tutkielman lopussa on kaksi taulukkoa, joissa aineistoon kuuluneita päätöksiä taulukoidaan valittajien rikoshistorian ja yleisimpien rikosnimikkeiden osalta.


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot