Maastakarkotus lisärangaistuksena?

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Law en
dc.contributor Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten sv
dc.contributor.author Shah, Sofia
dc.date.issued 2015
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201510133671
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/157514
dc.description.abstract Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mikä maastakarkotus on rikosoikeuden näkökulmasta, mitä turvallisuus on karkotusperusteena ja onko karkotus tosiasiallinen lisärangaistus. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen haetaan vastausta lainopillisella metodilla, toiseen osittain empiirisin menetelmin ja kolmanteen osittain oikeussosiologisesti. Maastakarkotuksen asemaa rikosoikeudessa selvitetään vertaamalla karkotusmenettelyä eräisiin seuraamusjärjestelmään kuuluviin perustavanlaatuisiin käsitteisiin. Lisäksi karkotusmenettelyä katsotaan Engel-kriteereiden läpi, sillä näin voidaan selvittää, pitäisikö karkotuksen nykyisessä oikeustilassa olla rangaistus. Tutkimuksessa käsitellään myös crimmigration-kehitystä. Keskeinen osa tutkielmaa on Helsingin hallinto-oikeuden rikosperusteisia maastakarkotuksia koskeva ratkaisukäytäntö vuosilta 2013–2014. Sen perusteella osoitetaan, mitä turvallisuus käytännössä karkotusperusteena tarkoittaa. Turvallisuusajattelun vaikutuksia maahantuloa koskevissa kysymyksissä eritellään myös teoreettisella tasolla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suhteessa rikosoikeuteen maastakarkotus on rikoksen muu seuraamus. Rangaistuksen määritelmään ja EIT:n ratkaisukäytäntöön tukeutuen on selvää, ettei maastakarkotus vallitsevassa oikeustilassa täytä niitä edellytyksiä, joita rikosoikeudelliselle rangaistukselle on asetettu. Valtioiden karkotusoikeudessa taas on viime kädessä kysymys valtioiden velvollisuudesta turvata kansallinen turvallisuus. Turvallisuus antaa valtioille oikeuden turvautua moninaisiin toimenpiteisiin maahantuloa, maassa oleskelua ja maasta poistamista koskien. Vaikka maastakarkotus ei ole muodollisesti lisärangaistus, se voi tosiasiallisesti kuitenkin muodostua sellaiseksi. Karkotuksissa menetetään elämäntilanne, jonka ulkomaalainen on uuteen asuinvaltioonsa luonut. Maastakarkotusmenettely voi toisaalta luoda ulkomaalaisille rankaisevaa kokemusta. Maastakarkotusmenettelyn muodostumista tosiasialliseksi lisärangaistukseksi on esitetty myös Üner-tuomion eriävässä mielipiteessä. Tutkielman lopussa on kaksi taulukkoa, joissa aineistoon kuuluneita päätöksiä taulukoidaan valittajien rikoshistorian ja yleisimpien rikosnimikkeiden osalta. fi
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.title Maastakarkotus lisärangaistuksena? fi
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.subject.discipline Rikosoikeus fi
dc.subject.discipline Criminal law en
dc.subject.discipline Straffrätt sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201510133671

Files in this item

Files Size Format View
Maastakarkotus lisarangaistuksena.pdf 708.3Kb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record