Asiantuntijatodistelusta ennen ja jälkeen oikeudenkäymiskaaren 17 luvun uudistuksen

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201510203755
Title: Asiantuntijatodistelusta ennen ja jälkeen oikeudenkäymiskaaren 17 luvun uudistuksen
Author: Peippo, Taru
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Law
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2015
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201510203755
http://hdl.handle.net/10138/157530
Thesis level: master's thesis
Discipline: Prosessi- ja insolvenssioikeus
Procedural and insolvency law
Process- och insolvensrätt
Abstract: Asiantuntijatodistelu on yksi oikeudenkäymiskaaren mahdollistamista todistuskeinoista. Siinä on kysymys tarvittavan erityistietämyksen hankkimisesta henkilöiltä, jotka esimerkiksi koulutuksensa tai työkokemuksensa vuoksi kykenevät selvittämään asian ratkaisemiseksi tärkeitä erityisiä kokemussääntöjä tai tieteellisiä seikkoja. Tutkimuksessa tarkastellaan asiantuntijatodistelua ja siihen liittyviä ongelmakohtia yleisissä tuomioistuimissa. Asiantuntijatodistelu on aiheena ajankohtainen, koska oikeudenkäymiskaaren todistelua koskeva 17 luvun uudistustyö on juuri saatu päätökseen ja uudistetut säännökset astuvat voimaan 1. tammikuuta 2016. Tarkastelun lähtökohtana on vertailla asiantuntijatodistelua koskevaa lainsäädäntöä ennen ja jälkeen oikeudenkäymiskaaren 17 luvun ja siihen liittyvän todistelua yleisissä tuomioistuimissa koskevan lainsäädännön uudistamisen (HE 46/2014) ja analysoida onko uudistuksilla vaikutusta, tai saadaanko niillä jopa ratkaistua, oikeuskirjallisuudessa esiin nostettuja asiantuntijatodistelua koskevia ongelmia. Tutkimus on toteutettu lainopillisesti, mutta mukana on hieman myös oikeuspoliittista näkökulmaa. Vielä toistaiseksi voimassa olevaan asiantuntijatodistelusääntelyyn liittyy paljon ongelmia, joista keskeisimpänä voidaan pitää oikeudenkäymiskaaren asiantuntijatodistelua sääntelevän systematiikan epäselvyyttä, jonka seurauksena asiantuntijatodistelua ei esimerkiksi aina ole selkeästi erotettavissa muista todistuskeinoista. Lisäksi asiantuntijatodistelun luotettavuuden arviointia vaikeuttaa sääntelyn eroavuus liittyen tuomioistuimen määräämän asiantuntijan ja asianosaisen kutsuman asiantuntijan välillä. Vain ensimmäistä on pidetty varsinaisena asiantuntijana, jolle on lainsäädännössä asetettu kelpoisuus- ja puolueettomuusvaatimuksia. Tarkasteluni kohteena on myös kysymys siitä, onko asiantuntemustiedolle asetettu sisältövaatimuksia ja jos ei, minkälaisia tällaiset sisältövaatimukset voisivat olla. Tutkimuksessa todetaan, että uuden sääntelyn myötä joihinkin oikeuskirjallisuudessa esitettyihin ongelmiin on tulossa selkeitä ratkaisuja, mutta uusi sääntely ei tuo vastausta kaikkiin asiantuntijatodistelua koskeviin ongelmiin. Erityisesti luopuminen erottelusta tuomioistuinasiantuntijoiden ja asianosaisasiantuntijoiden välillä on merkittävä seikka, jonka myötä asiantuntijatodistelun systematiikka selkenee. Uudistuksella ei kuitenkaan tuoda laintasoista sääntelyä esimerkiksi asiantuntijalausuntojen sisältövaatimuksille.
Subject: Prosessioikeus
Todisteluoikeus
Asiantuntijatodistelu
Asiantuntijatodistaja


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record