Ulkomailla syntyneet tappiot yhtiön asuinvaltion verotuksessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201510203752
Title: Ulkomailla syntyneet tappiot yhtiön asuinvaltion verotuksessa
Author: Leponiemi, Tuure
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Law
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2015
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201510203752
http://hdl.handle.net/10138/157531
Thesis level: master's thesis
Discipline: Finanssioikeus
Fiscal law
Finansrätt
Abstract: Tutkielmassa käsitellään yhtiön ulkomailla syntyneiden tappioiden käyttömahdollisuuksia yhtiön asuinvaltiossa. Kun verosopimuksessa sovelletaan hyvitysmenetelmää, yhtiön ulkomaisen kiinteän toimipaikan tulot kuuluvat yhtiön veropohjaan yhtiön asuinvaltiossa. Tällöin myös ulkomailla syntyneet tappiot ovat suoraan vähennettävissä yhtiön asuinvaltiossa. Kun verosopimuksessa sovelletaan vapautusmenetelmää, on ulkomainen tulo vapautettu verosta yhtiön asuinvaltiossa, ja tällöin myös tappiot ovat lähtökohtaisesti vähennyskelvottomia. Jos yhtiö on perustanut toiseen valtioon tytäryhtiön, tytäryhtiö katsotaan juridisesti ja verotuksellisesti itsenäiseksi entiteetiksi, eikä tytäryhtiössä syntyviä tappioita pysty OECD:n malliverosopimuksen mukaan käyttämään muualla kuin tytäryhtiön asuinvaltiossa. Välittömän verotuksen alalla EU-oikeutta ei ole harmonisoitu. EU:n perussopimuksista johdettava EU-primäärioikeus soveltuu kuitenkin myös harmonisoimattomilla oikeudenaloilla, kuten tappiontasauksessa. SEUT 49 artiklan sijoittautumisvapauden nojalla yhtiö voi periaatteessa vaatia samanlaista verotuksellista kohtelua EU:n alueella ja kotimaassaan. Mikäli yhtiön on mahdollista tasata tappioitaan kotimaassa konserniavustuksella, tulisi mahdollisuus konserniavustukseen myöntää myös rajat ylittävissä tilanteissa, sillä muutoin ulkomaisia tytäryhtiöitä syrjitään kotimaisiin tytäryhtiöihin verrattuna. EU-tuomioistuin on tapauksessa Marks & Spencer (C-446/03) katsonut, että syrjintä on oikeuttamisperusteiden valossa sallittua. Syrjintä on kiellettyä vain silloin, kun tappiot katsotaan EU-tuomioistuimen tekemän rajanvedon mukaan lopullisiksi, eli silloin, kun yhtiö on käyttänyt loppuun mahdollisuudet tappioiden käyttämiselle sijoittautumisvaltiossa. Tosiasiallisesti edes vähennyskelvottomat tappiot eivät välttämättä ole EU-oikeuden mukaan lopullisia. Tapauksessa Krankenheim (C-157/07) katsottiin, että vaikka tappiot olivat vähennyskelvottomia, niitä ei kuitenkaan pidetty lopullisina. Tapauksessa Lidl Belgium (C-414/06) katsottiin lisäksi, että yhtiölle aiheutuva kassavirtahaitta, joka johtuu siitä, että tappiota ei voi vähentää niiden syntymävuonna, ei ole EU-oikeuden vastainen. Tapauksessa A Oy (C-123/11) EU-tuomioistuin katsoi, että yhtiön on näytettävä kansalliselle tuomioistuimelle, että tappiot ovat lopulliset, jotta ne saataisiin vähentää. Verovelvollisen yhtiön on tätä taustaa vasten vaikea arvioida, milloin lopulliset tappiot saadaan vähentää yksittäisessä tapauksessa. Tutkielmassa esitetään esimerkkitilanteita, miten yhtiön tappiontasaus suoritetaan kansallisten lakien ja verosopimuksien taustaa vasten. Suomen ja Ruotsin tappiontasaussääntelyt esitellään, ja tämän jälkeen näytetään esimerkkitilanteissa miten tappiot voidaan käyttää, kun suomalainen yhtiö sijoittautuu Ruotsiin kiinteän toimipaikan tai tytäryhtiön muodossa. EU-oikeudesta huolimatta ero tytäryhtiön ja kiinteän toimipaikan välillä on merkittävä, sillä kiinteän toimipaikan tappiot saadaan verosopimuksen hyvitysmenetelmä huomioiden käyttöön heti. Tytäryhtiömuodossa sijoittautunut yhtiö joutuu tyytymään EU-oikeuden epäselviin lopullisten tappioiden käyttöön liittyviin sääntöihin. Tutkielmassa otetaan erityistarkasteluun Suomen lainsäädännöstä löytyvä säännös, jonka mukaan kun ulkomainen kiinteä toimipaikka yhtiöitetään, sen tappiot palautuvat (emo)yhtiön tuloon Suomessa (TVL 123 b §). Säännös rajoittaa sijoittautumisvapautta, koska ulkomaista ja kotimaista kiinteää toimipaikka kohdellaan verotuksessa eri tavoin. Tapauksessa Nordea Bank (C-48/13) vastaavanlainen Tanskan laista löytyvä säännös katsottiin EU-oikeuden vastaiseksi. Tämän myötä Suomen laista löytyvä säännös TVL 123 b § on myös todennäköisesti EU-oikeuden vastainen, ja tätä säännöstä tulisikin EU-tuomioistuimen ratkaisun takia muuttaa. Tutkielmassa esitetään myös ajatuksia tappiontasauksen sääntelyn kehittämiseen liittyen. EU-tuomioistuimen lopullisten tappioiden käsite on jo muodostunut niin ongelmalliseksi, että sille on löydettävä varteenotettava vaihtoehto. Tällaisia vaihtoehtoja esitetään, ja näistä keskeisimmät ovat ulkomaisia tappioita koskevat recapture-säännökset, sekä CCCTB-direktiiviehdotuksessa esitellyt konsolidointisäännökset.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record