Täyttymyssitaattien Jeesus

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201510143698
Title: Täyttymyssitaattien Jeesus
Author: Jäntti, Sauli
Other contributor: Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta, Eksegetiikan laitos
University of Helsinki, Faculty of Theology, Department of Biblical Studies
Helsingfors universitet, Teologiska fakulteten, Institutionen för exegetik
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2015
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201510143698
http://hdl.handle.net/10138/157540
Thesis level: master's thesis
Discipline: New Testament Studies
Uuden testamentin eksegetiikka
Nytestamentlig exegetik
Abstract: Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Matteuksen evankeliumin täyttymyssitaatteja. Täyttymyssitaatit voidaan tunnistaa sitaattiformelista, jonka perusmuoto on [ἵνα] πληρωθῇ τὸ ῥηθὲν διὰ … τοῦ προφήτου λέγοντος (että kävisi toteen mikä on puhuttu… profeetan kautta). Täyttymyssitaatin keskeinen sana on verbin πληρόω (käydä toteen, toteutua) passiivimuoto. Sitaattiformelin käyttö osoittaa, että Matteus hakee omalle tekstilleen lisää arvovaltaa vanhemmista kirjoituksista. Kun hän vielä lisää sitaattiformeliin profeetan nimen, hän hakee arvovaltaa omalle tekstilleen tunnetulta profeetalta. Sitaattiformelissa Matteus mainitsee nimeltä profeetat Jesaja ja Jeremia. Pienemmät profeetat Hoosean ja Sakarjan hän jättää mainitsematta. Tällöin hän viittaa vain profeetan sanaan. Täyttymyssitaattien lukumäärä on kiistanalainen kysymys. Tutkijat ovat esittäneet yhteensä 16 sitaattia täyttymyssitaateiksi. Kymmenen näistä sitaateista (Matt. 1:22–23; 2:15; 2:17–18; 2:23; 4:14–16; 8:17; 12:17–21; 13:25; 21:4–5 ja 27:9) löytyy yleensä kaikkien tutkijoiden listalta ja ne myös täyttävät täyttymyssitaatin määritelmän, jonka mukaa sitaattiformelissa on verbin πληρόω passiivimuoto, sitaatti on kertojan kommentti eikä sitä ole sijoitettu Jeesuksen itsensä sanomaksi. Tässä tutkimuksessa keskitytään näihin kymmeneen täyttymyssitaattiin. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että täyttymyssitaattien sanamuoto ei vastaa suoraan Septuagintan sanamuotoa vaan on joissain tapauksissa lähempänä hepreankielistä masoreettista tekstiä. Tässä tutkimuksessa sitaattien sanamuotoja verrataan Septuagintaan ja masoreettiseen tekstiin ja pohditaan sitä, ovatko sitaattien sanamuodot peräisin kreikan- vain hepreankielisestä tekstistä. Tutkimuksessa havaitaan, että sitaateissa on sellaisia viittauksia Septuagintaan, jotka osoittavat, että Matteus on tuntenut Septuagintan tekstin eivätkä ainakaan kaikki sitaatit ole Septuagintasta riippumattomia käännöksiä hepreasta. Täyttymyssitaattien sanamuotoja on myös viidessä sitaatissa muokattu, jotta sitaatti sopii paremmin Matteuksen evankeliumin kontekstiin. Matteus myös käyttää sitaatissa olevia sanoja sitaattia ympäröivässä lähikontekstissa. Näin ollen sitaatit eivät ole irrallisia elementtejä, jotka on vain ripoteltu evankeliumiin. Tutkimuksen toisena aiheena on pohtia täyttymyssitaattien luomaa kuvaa Jeesuksesta. Sitaattien tekstit liittyvät Jeesus Nasaretilaisen elämänvaiheisiin, syntymään ja kuolemaan. Täyttymyssitaattien Jeesus on ihmisläheinen, lempeä opettaja, joka puhuu vertauksin Jumalan valtakunnasta. Vertaukset hän myöhemmin selittää opetuslapsilleen. Hän on myös valontuoja, joka tuo valon muukalaisille ja häneen muukalaiset panevat toivonsa. Täyttymyssitaattien Jeesusta myös vainotaan, hänet petetään ja hän on vain kolmenkymmenen hopearahan arvoinen. Täyttymyssitaateista nousee esiin kaksi keskeistä teemaa: Mooses ja muukalaiset. Mooses-teemassa Matteus katsoo taaksepäin ja rinnastaa Jeesuksen Moosekseen, kun taas muukalaisuusteemassa hän katsoo eteenpäin aikaan, jolloin sanoma Jeesuksesta viedään myös muukalaisille.
Subject: Matteuksen evankeliumi
Uuden testamentin tutkimus
sitaatti
eksegetiikka
Jeesus


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record