Vaiettu biseksuaalisuus

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1034-3
Title: Vaiettu biseksuaalisuus
Author: Lehtonen, Irma
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2015-12-18
Belongs to series: URN:ISSN:1798-9051
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1034-3
http://hdl.handle.net/10138/157563
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: English abstract This dissertation deals with the development process of bisexuality, identifying oneself as bisexual, acknowledging bisexuality in a heterosexual relationship, and the disclosure of bisexuality in a relationship assumed to be heterosexual. Bisexuality as a phenomenon is, to a large extent, both unacknowledged and invisible, and has been largely ignored in studies of relationships. Within the context of social work, customers who identify themselves as bisexuals often experience feelings of fear and anxiety because of their sexual orientation especially in terms of interacting with the social workers, being labelled as something different, and hence having to conceal their sexual orientation. Because of these anxieties, social workers need more diverse models and practices that enable them to help their customers with empathy and respect regardless of their sexual orientation. This dissertation is based on three main research questions: first, through what kind of a process does an individual disclose and identify bisexuality, second, what kind of phases does an individual go through when acknowledging bisexuality in someone close to them, and third, what happens in a relationship when it turns out that a person who identifies as bisexual has a relationship with a third party of the same gender. In addition to these, I am also interested in what emotions are experienced in a relationship when an individual´s bisexuality is disclosed to the partner, and how relationships are influenced and shaped by heteronormativity. One of the key concepts in this dissertation is heteronormativity, which describes a process dividing individuals into two separate genders and assuming romantic emotions to take place only between individuals of different genders. Heteronormative practices are experienced by and limited mostly to individuals whose sexuality deviates from the norm. For them, heteronormativity is regarded as imposing a set of norms regarding what is the status quo, natural, normative, and the only way to live a meaningful life. Within the public domain, heteronormativity is seldom questioned or challenged, and it is closely related to issues such as power and secrecy. Heteronormativity aims at shaping and maintaining our collective understanding of relationships in contemporary societies as something taking place between a man and a woman. As a counterforce to this, queer theories aim at challenging and questioning our norms and assumptions related to relationships by broadening the scope of relationships outside theas purely heterosexual. Methodologically, this dissertation approaches bisexuality from the narrative point of view. This dissertation thus assumes that bisexuality can be investigated through data collected from individual life stories. Life stories enable us to identify events and stories that shape an individual s understanding of bisexuality and relationships. The narrative approach served as a window to the authors of the life stories, their lives, as well as their life stories. Through the stories, the authors discussed their feelings and how they experienced the disclosure of bisexuality in their relationships. The data for this dissertation consists of sixty such life stories that deal with experiences related to bisexuality, its impact on the heterosexual relationship, and emotions and feelings closely related to bisexuality. This data was qualitatively analysed by means of both narrative and content analysis. Stories about bisexuality blend together numerous overlapping stories about relationships, emotions, memories, social relations, fears, secrecy, acknowledging and identifying bisexuality, as well as being bisexual. The authors narrate their stories through interactive processes by inviting the listener to be an active participant. Storytelling is inherently not only about making sense, but also about identity building and peer support. Within this context, narratives can either support or inhibit the emergence of stories. The main finding of this dissertation is that bisexuality develops over time. This development can be seen as a trajectory with separate, yet overlapping, phases. Bisexuality is seldom easily voiced or revealed to others, which is why secrecy closely shadows it. This is partially explained by flexibility: the ability to portray oneself either as heterosexual or homosexual. Bisexuality, then, seems to be something that is seldom publicly shared with other members of the society. People who identify themselves as bisexual often conceal it from their spouses and loved ones mostly because they are afraid of rejection and of being cast in the pariah class. However, it seems that a change is taking place in the Finnish society: especially younger generations especially are more open about their bisexuality, and it is becoming more common to share it with a prospective partner in the beginning of a relationship. Keywords: sexuality, bisexuality, heteronormativity, emotions, narrativesTiivistelmä Kvalitatiivinen tutkimus käsittelee biseksuaalisuuden kehitysprosessia, itsensä nimeämistä biseksuaaliseksi ja biseksuaalisuuden tunnustamista parisuhteessa sekä biseksuaalisuuden julkituloa oletetussa heteroseksuaalisessa parisuhteessa. Biseksuaalisuus on vaiettu, näkymätön sekä parisuhteessa varsin tutkimaton aihe. Biseksuaaliseksi identifioituneiden sosiaalityön asiakkaiden tilanteisiin liittyvät monet leimautumiseen, salaamiseen ja viranomaisten kohtaamiseen liittyvät pelot. Sosiaalityössä tarvitaan sosiaalityöntekijän työn tueksi seksuaalisesti moninaisten asiakkaiden kohtaamiseen tarkoitettuja ratkaisumalleja ja työkäytäntöjä. Ensimmäinen tutkimuskysymys on: millaisen prosessin kautta henkilökohtaisella tasolla biseksuaalisuus tunnistetaan. Toisessa tutkimuskysymyksessä kysyn, millaisten vaiheiden kautta biseksuaalisuus tunnustetaan läheiselle ihmiselle? Kolmannessa tutkimuskysymyksessä tarkastelen mitä parisuhteessa tapahtuu, kun biseksuaaliksi identifioituneella kumppanilla on suhde kolmanteen, itselleen samaa sukupuolta olevaan henkilöön. Tarkastelen myös sitä, minkälaisia tunteita parisuhteessa tunnetaan, kun biseksuaalisuus tulee esille. Miten heteronormatiivinen valta näyttäytyy parisuhteessa. Tutkimuksen avainkäsite on heteronormatiivisuus, joka kuvaa prosessia ihmisten jakautumisesta kahteen eri sukupuoleen ja halun kohdistamisesta vastakkaiseen sukupuoleen. Heteronormatiiviset käytännöt kohdistuvat seksuaalisesti moninaisiin ihmisiin, jossa heteroseksuaalisuus nähdään itsestäänselvyytenä, luonnollisena, normina ja ainoana oikeana vaihtoehtona elää. Heteroseksuaalisuutta ei juurikaan julkisesti kyseenalaisteta. Heteronormatiivisuuden käsitteeseen liittyy tiiviisti salaaminen ja valta. Metodologisena viitekehyksenä on narratiivinen eli tarinallinen lähestymistapa. Tutkimuksen lähtökohtana on, että biseksuaalisuutta on mahdollista tutkia elämäntarinoista kertyvien aineistojen avulla. Elämäntarinoista on mahdollista löytää biseksuaalisuutta ja parisuhteen tapahtumia kuvaavia jäsennyksiä ja kertomuksia. Narratiivisen otteen avulla on lähestytty elämäntarinoiden kirjoittajia ja heidän elämäänsä ja kirjoittamaansa elämäntarinaa. Elämäntarinoiden kirjoittajat kertoivat tunteistaan sekä kuvaavat käsityksiään ja kokemuksiaan biseksuaalisuuden julkitulosta parisuhteessa. Tutkimuksen aineisto koostui kuudestakymmenestä kirjoitetusta elämäntarinasta, jotka koostuivat biseksuaalisuuden kokemuksesta, vaikutuksesta parisuhteeseen sekä biseksuaalisuuteen läheisesti liittyvistä tunteista. Aineisto on analysoitu laadullisesti sekä sisällönanalyysin että narratiivisen tutkimuksen menetelmin. Biseksuaalisuudesta kertomiseen kietoutuvat monet päällekkäiset tarinat parisuhteesta, tunteista, muistoista, sosiaalisista suhteista, peloista, salaamisesta, biseksuaalisuuden tunnustamisesta ja nimeämisestä sekä biseksuaalisena olosta. Tarinoita kerrotaan vuorovaikutuksillisissa prosesseissa kertojien ja kuuntelijoiden kanssa. Kerrontaan liittyy identiteetin rakentaminen ja vertaistuki. Narratiivinen ympäristö voi tukea tarinan kertomista tai estää sitä. Tutkimuksen päätulos on, että biseksuaalisuus kehittyy vähitellen. Kehitys noudattelee kaarta, jossa voidaan nähdä erillisiä vaiheita. Biseksuaalisuutta ei helposti tuoda esille, ja siihen liittyy vahvasti salaaminen, minkä mahdollistaa ilmiön joustavuus, kyky suuntautua sekä homo- että heteroseksuaalisesti. Biseksuaalisuus ei ole asia, josta halutaan tarinoida julkisesti. Binainen ja bimies ovat taipuvaisia salaamaan biseksuaalisuuden puolisoiltaan ja läheisiltään, koska pelko hylkäämisestä elää vahvana. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että seksuaalisessa identifioimisessa on tapahtumassa murros; nuoremmat binaiset ja bimiehet ovat kertoneet biseksuaalisuudestaan jo seurustelusuhteen alussa eikä biseksuaalisuutta ole tarvinnut salata. Asiasanat: seksuaalisuus, biseksuaalisuus, heteronormatiivisuus, tunteet, narr
Subject: sosiaalitieteet
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
vaiettub.pdf 557.0Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record