”Työwäenwerta ja herraswäenwerta” : Työläisten lukutottumuksista ja kirjastonkäytöstä Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolella 1911-1918

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273291
Title: ”Työwäenwerta ja herraswäenwerta” : Työläisten lukutottumuksista ja kirjastonkäytöstä Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolella 1911-1918
Author: Pietilä, Suvi
Other contributor: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för politik och ekonomi
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2015
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273291
http://hdl.handle.net/10138/157856
Thesis level: master's thesis
Discipline: Economic and Social History
Talous- ja sosiaalihistoria
Ekonomisk och social historia
Abstract: Tutkielman aiheena ovat suomalaiset työväenkirjastot 1910-luvulla vuoden 1918 sisällissotaan saakka. Kirjastoja tutkitaan yhden esimerkkityöväenkirjaston eli Sörnäisten työväenyhdistyksen naisosaston kirjaston kokoelmaa ja lainausta analysoimalla. Tapaustutkimuksen avulla pyritään tuottamaan yksityiskohtaista tietoa työväenkirjaston lainauksesta ja lainaajista, joita on aiemmin tutkittu ainoastaan pinnallisesti. Tarkoituksena on tutkia, millaista kirjallisuutta työväenkirjastojen käyttäjät itse mieluiten lainasivat esimerkiksi työväenliikkeen johdon suositusten sijaan. Lainatuinta kirjallisuutta analysoidaan Sörnäisten työläiskaupunginosan ja vuoden 1918 sisällissodan kontekstissa. Millaisia teemoja luetuin kirjallisuus käsitteli? Lopuksi tutkimuskirjastoa verrataan alueen toiseen kirjastoon eli Helsingin kaupunginkirjaston Kallion toimipisteeseen. Vertailun tarkoituksena on tutkia, näkyikö työväenkirjastojen lainauksessa omalaatuisia piirteitä suhteessa yleisiin kirjastoihin. Tutkielmassa käytetään sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä. Pääasiallinen aineisto muodostuu Työväen Arkiston Sörnäisten työväenyhdistyksen kirjastoa koskevista dokumenteista, joiden sisältöä eritellään. Kirjaston lainaajakirjan perusteella lasketaan, kuinka monta lainaa kukin kokoelman nimeke saavutti vuosina 1911−1918. Kirjaston kirjat voidaan täten asettaa suosionmukaiseen järjestykseen. Lisäksi kullekin lainalle nimetään lainaaja, josta pyritään selvittämään työväenyhdistyksen jäsenluetteloiden avulla taustatietoja kuten jäsenyys työväenyhdistyksessä ja sukupuoli. Tieto lainaajista jää vajavaiseksi toisaalta lähdeaineistojen puutteellisten merkintöjen ja toisaalta kirjaston kuulumisen naisosastolle vuoksi. Naisosaston jäsenluetteloita ei ollut saatavilla, minkä vuoksi käytettävät koko yhdistystä koskevat jäsenluettelot antavat lisätietoa ainoastaan niistä lainaajista, jotka kuuluivat Sörnäisten työväenyhdistykseen. Joka tapauksessa tietämystä työväenkirjastojen käyttäjistä voidaan lisätä, mistä ovat osoituksena SPSS-ohjelman avulla laskettavat tunnusluvut ja piirrettävät kuvaajat. Tutkielman toisessa vaiheessa tutkimuskirjaston kokoelmasta valitaan kymmenen lainauksen perusteella kiinnostavinta nimekettä, joiden sisältöä analysoidaan. Tarkoituksena on kuvailla teoksia yksityiskohtaisesti kirjallisuustieteen kertomuksen tutkimuksen käsitteiden avulla. Luetun kirjallisuuden ominaispiirteet puolestaan osoittavat, millainen kirjallisuus tutkimuskirjaston käyttäjiä ensisijaisesti kiinnosti. Kirjallisuuden ominaislaatua verrataan tietoon työväenkirjastoista ja työväenkirjallisuudesta yleensä. Mahdolliset eroavuudet tuodaan esiin. Viimeisessä vaiheessa tietoa tutkimuskirjaston lainauksesta ja lainaajista peilataan vuoden 1920 Helsingin kaupungin tilastollisen vuosikirjan tilastoihin Kallion kirjastosta 1910-luvulla sekä kirjaston hankintaluetteloon 1900-luvun taitteesta. Tutkimuskirjastosta lainatut nimekkeet olivat lähinnä kaunokirjallisuutta, kun taas tietokirjallisuuden osuus lainauksesta oli ainoastaan arviolta kahdeksan prosenttia. Lainaajien enemmistö muodostui naisista, mutta myös miehiä oli lainaajien joukossa paljon etenkin tarkastelujakson alkupuolella. Ajan kuluessa miesten osuus lainaajien joukossa kuitenkin väheni. Kirjaston käyttäjistä arviolta puolet kuului Sörnäisten työväenyhdistykseen. Toinen puoli lainaajista on todennäköisesti ollut lähinnä työväenyhdistyksen naisosaston jäseniä. Vähintään muutama lainaaja on tullut täysin yhdistyksen ulkopuolelta, sillä he ovat jäsenluetteloista puuttuvia miehiä. Työväenyhdistyksen sisäisten lainaajien taustatiedot antavat viitteitä siitä, että työväenkirjastoja käyttivät heidän joukossaan eniten kirjastojen pitkäaikaiset aktiivijäsenet. Vuoteen 1918 mennessä yhdistyksen jäsenten osuus putosi kirjastonkäyttäjien joukossa ja lainaajat olivat lähinnä mahdollisia naisosastolaisia eli työväenyhdistykseen kuulumattomia naisia. Ylipäätään lainausaktiivisuus väheni tarkastelujakson edetessä, mikä saattaa viitata kokoelman vanhentumiseen: uusia kirjoja ei enää hankittu, minkä vuoksi kiinnostus kokoelmaa kohtaan oli myöhemmin vähäisempää. Tutkimuskirjastoa voidaan verrata muihin työväenkirjastoihin, mitä tehtäessä tulee kuitenkin huomioida kirjastonkäyttäjien naisenemmistö. Aiempi työväenkirjastoja koskeva tutkimus on osoittanut, että kaunokirjallisuutta lainattiin enemmän kuin tietokirjallisuutta, mikä pätee tutkimuskirjastoonkin. Kallion kirjastosta lainattiin puolestaan todennäköisesti hieman enemmän tietokirjallisuutta, vaikka sielläkin lähinnä työläisistä muodostunut lainaajakunta lainasi mieluiten kaunokirjallisuutta. Kallion lainaus ei näytä erityisesti poikenneen tutkimuskirjastosta. Seuraavassa vaiheessa lainatuista kirjoista valittiin kymmenen nimekettä tarkempaan analyysiin. Seitsemästä lainatuimmasta nimekkeestä viidessä on naispuolinen päähenkilö ja rakkaus-teema. Maurice Leblancin 813 ja Juhani Ahon Juha ovat poikkeus, mikä selittänee niihin kohdistuneita miesten lainoja. Lainatuinta kokoelmanosaa voi kokonaisuutena kuvailla rakkautta, uskontoa ja luokkaeroja korostaneeksi kirjallisuudeksi, joka ei ollut suoraan sosialistista tai aggressioon yllyttävää. Sörnäisten kirjaston tapauksessa naiset ja miehet ovat lainanneet osittain eri kirjallisuutta. Muissa työväenkirjastoissa, joissa lainaajat lienevät edustaneen tasaisemmin eri sukupuolia, lainatuin kaunokirjallisuus oli useammin miesten kirjoittamaa ja suoremmin yhteiskunnallisesti kantaa ottavaa kuin tutkimuskirjastossa. Kiinnostavaa on lainaajien taipumus suosia tutkimuskirjastossa uskontoa käsittelevää kirjallisuutta , mikä ei oletettavasti ollut työväenliikkeen johdon mieleen. Suosituimman kokoelmanosan taipumus korostaa luokkaeroja toisaalta kuitenkin osoittaa, että myös aikalaisten halveksima ajanvietekirjallisuus saattoi synnyttää luokkatietoisuutta ja edistää työväenliikkeen pyrkimyksiä. Tapaustutkimus osoitti, miten tärkeää kaunokirjallisuus on ollut työväenkirjaston käyttäjille. Juuri työläisten lainaaman kaunokirjallisuuden tutkimusta on jatkettava, sillä sitä ei ole juurikaan harjoitettu toisin kuin esimerkiksi sosialistisen teoriakirjallisuuden tutkimusta. Romaanit ovat kokoelmanosa, jolla on lainauksen perusteella ollut eniten vaikutusvaltaa työväenkirjastojen käyttäjiin. Vaikka niiden vaikutuksella työläisten maailmankuvaan voi ainoastaan spekuloida, on heidän ajattelunsa saanut lainatusta kirjallisuudesta vähintäänkin virikkeitä.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Pietila_Talous ja sosiaalihistoria.pdf 1.195Mb PDF View/Open
Pietila_Talous- ja sosiaalihistoria.pdf 1.195Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record