Kansalaiset demokratiaa vai demokratia kansalaisia varten? : Suomen demokratiapolitiikka poliittisen osallistumisen edistäjänä 2000-luvulla

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273306
Title: Kansalaiset demokratiaa vai demokratia kansalaisia varten? : Suomen demokratiapolitiikka poliittisen osallistumisen edistäjänä 2000-luvulla
Author: Perälä, Erkki
Other contributor: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för politik och ekonomi
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2015
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273306
http://hdl.handle.net/10138/157866
Thesis level: master's thesis
Discipline: Political Science, Politics
Yleinen valtio-oppi, politiikan tutkimus
Allmän statslära, politologi
Abstract: Tutkielmassa analysoidaan Suomen valtion 2000-luvulla koordinoiman demokratiapolitiikan keinoja ja tavoitteita suomalaisten poliittisen osallistumisen edistämiseksi osallistuvan demokratian näkökulmasta. Demokratiapolitiikalla tarkoitetaan julkisen vallan toimenpiteitä kansalaisten osallistumisen vahvistamiseksi, mistä Thomas Zittel käyttää nimitystä 'participatory engineering'. Tutkielmassa esitellään poliittisen osallistumisen kannalta relevanttia demokratiateoreettista keskustelua edustuksellisen liberaalin, osallistuvan liberaalin, diskursiivisen ja konstruktiivisen demokratiateorian tradition sisällä. Analyysi pohjautuu Zittelin typologiaan ekspansiivisesta, integroivasta ja tehostavasta demokratisointistrategiasta, joihin tutkielman aineistosta eli eduskunnan tai valtioneuvoston hyväksymistä asiakirjoista ilmeneviä Suomen demokratiapoliittisia tavoitteita ja keinoja peilataan: mitä tavoitteita ne poliittisen osallistumisen edistämiseksi asettavat, millä keinoin nämä tavoitteet halutaan saavuttaa ja minkälaisia demokratisointistrategioita ne edustavat? Aineistosta on tunnistettu viisi keskeistä teemaa, joiden kautta demokratiapolitiikkaa analysoidaan: demokratiakasvatus, suora osallistuminen, vuorovaikutteinen ja avoin hallinto, kansalaisyhteiskunta ja järjestöt sekä edustuksellinen demokratia ja vaalit. Tutkimusmenetelmänä on teorialähtöinen sisällönanalyysi. Työhypoteesina höydynnetään Zittelin demokratiareformien dilemmaa, jonka mukaan demokratiapolitiikassa korostuvat todennäköisimmin ekspansiivisen ja tehostavan demokratisointistrategian mukaiset tavoitteet ja toimenpiteet integroivan demokratisointistrategian jäädessä taka-alalle. Analyysin perusteella vaikuttaa kuitenkin päinvastoin siltä, että Suomen 2000-luvun demokratiapolitiikassa korostuvat juuri integroivan demokratisointistrategian mukaiset toimenpiteet. Erityisesti tämä näkyy demokratiakasvatuksen, kansalaisyhteiskunnan ja järjestöjen sekä edustuksellisen demokratian ja vaalien teemassa, joissa kaikissa on pyritty integroivan strategian mukaisesti kehittämään kansalaisten kykyjä, tietopohjaa ja kiinnostusta poliittiseen osallistumiseen. Ekspansiivinen demokratisointistrategia näkyy demokratiapolitiikassa erityisesti suoran osallistumisen sekä vuorovaikutteisen ja avoimen hallinnon teemoissa, joissa kansalaisten poliittisia osallistumismahdollisuuksia on pyritty laajentamaan suoran demokratian keinoin sekä uusilla väylillä vaikuttaa julkishallinnossa tapahtuvaan valmisteluun. Suoran osallistuminen edistämisessä ollaan kuitenkin hyvin varovaisia. Tehostava demokratisointistrategia taas korostuu vuorovaikutteisen ja avoimen hallinnon sekä edustuksellisen demokratian ja vaalien teemoissa, joissa olemassa olevien osallistumistapojen kynnystä on pyritty madaltamaan niin, että osallistuminen entisestään helpottuisi. Tämä on tapahtunut esimerkiksi kehittämällä uusia sähköisiä vaikutuskanavia, jotka madaltavat osallistumisen kustannuksia kansalaisen näkökulmasta ja näin helpottavat osallistumista. Syiksi integroivan demokratisointistrategian korostumiselle suomalaisessa demokratiapolitiikassa voidaan nähdä muun muassa institutionalisoituneen kansalaisyhteiskunnan läheinen suhde valtioon, poliittisten eliittien haluttomuus delegoida valtaansa kansalaisille ekspansiivisen strategian keinoin sekä tutkielman metodologinen ratkaisu operationalisoida integroiva strategia varsin löyhästi. Poliittisen osallistumisen alan laajeneminen viimeisten vuosikymmenten aikana asettaa haasteita myös demokratiapolitiikalle sen suhteen, mitä osallistumisen muotoja valitaan sen edistettäviksi ja mitä rajataan ulkopuolelle. Osallistuvan demokratian näkökulmasta tehokkain keino hiipuvan poliittisen osallistumisen kääntämiseksi nousuun olisi rohkeasti uudistaa edustuksellisen liberaalin demokratian rakenteita institutionaalisilla muutoksilla, jotka laajentavat kansalaisten suoria osallistumismahdollisuuksia. Tällaisten aloitteiden tekeminen ei kuitenkaan kuulu julkishallinnon tehtäviin. Radikaalien, liberaalidemokratian rakenteita haastavien aloitteiden demokratian uudistamiseksi on siis tultava kansalaisilta itseltään.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Erkki Perala pro gradu.pdf 997.8Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record