Suomen presidentinvaalit 2012 populaarikulttuurin pyörteissä : meemit ehdokkaista sosiaalisen median vaalikampanjoissa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273284
Title: Suomen presidentinvaalit 2012 populaarikulttuurin pyörteissä : meemit ehdokkaista sosiaalisen median vaalikampanjoissa
Author: Peltoniemi, Martina
Other contributor: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för politik och ekonomi
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2015
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273284
http://hdl.handle.net/10138/157868
Thesis level: master's thesis
Discipline: Political Science, Administration and Organisations
Yleinen valtio-oppi, hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja
Allmän statslära, förvaltnings- och organisationsforskning
Abstract: Tämä tutkielma tarkastelee millä tavalla vuoden 2012 toisen kierroksen presidentinvaaliehdokkaita koskevien meemien eli eräänlaisten verkkoilmiöiden tai pilakuvien avulla käytiin vaalikampanjaa sosiaalisessa mediassa. Tutkimuksen kohteena ovat presidentinvaalien toisen kierroksen aikana syntyneet meemit presidenttiehdokas Sauli Niinistöstä ja Pekka Haavistosta. Meemit on kontekstoitu osaksi poliittisen kampanjan muutoksen kehystä. Ehdokkaista tehdyt meemit ovat osa sosiaalisen median vaalikampanjaa tai jopa vastakampanjaa muita ehdokkaita vastaan. Retoriikan analyysiä käytetään tutkielman menetelmänä. Retoriikan tutkimuksesta tutun argumentaatioteorian avulla tarkastellaan, millaisia mielikuvia ja väitteitä meemeissä esiintyy ja miten niitä perustellaan. Meemit analysoidaan argumentteina. Retoriikan käsitteiden avulla tutkielmassa tarkastellaan sitä, minkälaisia keinoja meemeissä käytetään ja miten niiden avulla käydään vaalikampanjaa sosiaalisessa mediassa. Tutkimuksen näkökulmana ovat meemit osana populaarikulttuuria ja osana nykyaikaista vaalikampanjointia verkossa. Meemejä tarkastellaan retoriikan analyysin avulla etsien sekä niiden vakuuttamisen keinoja että niiden haasteita ja mahdollisuuksia ehdokkaiden vaalikampanjalle. Analysoitavana on kaikkiaan neljä sosiaalisessa mediassa puhuttanutta meemiä presidenttiehdokkaista. Tutkielmassa pohditaan myös meemien yleisöä ja puhujaa ja sivutaan meemien vaikutusta ehdokkaan imagoon. Teoreettiseksi viitekehykseksi valikoitui argumentaatioanalyysi ja Perelmanin (1977) retoriikan käsitteet argumentaatiotekniikoista, yleisöstä ja argumentaation lähtökohdista sekä Uskalin (2013) teoria vaalikampanjan 'meemistymisestä'. Työn keskeinen tutkimuksellinen kontribuutio on vertailu meemien sisältämistä retorisista keinoista ja arvoista ja siitä, miten nämä eroavat meemien edustaman sosiaalisen median vaalikampanjan ja perinteisen vaalikampanjan välillä. Argumentaatioanalyysin avulla meemeistä nostetaan esiin keskeiset argumentaatiotekniikat ja retorisen analyysin avulla meemeissä esiintyviä retorisia keinoja, joiden avulla kampanjoitiin. Tutkielma sivuaa myös median vaikutusta meemien syntyyn ja meemien retoriikkaan. Tutkielman tuloksena voidaan todeta, että meemien humoristisuus on perinteiseen vaalikampanjaan verratuna poikkeavin retorinen keino ja meemeistä voisi oppia itseironian hyödyn, jotta ehdokas itse voisi hyödyntää meemejä virallisessa vaalikampanjassaan. Tutkielmani osoittaa, että retoriikan keinot meemeissä ovat perinteisiä, mutta niiden lähtökohtaiset arvot erottavat meemien retoriikan perinteisen vaalikampanjan retoriikasta. Meemejä voidaan yhtä lailla käyttää joko kielteisessä tai myönteisessä merkityksessä osana vaalikampanjaa. Kielteisen meemin avulla on kuitenkin todennäköisempää saada huomiota.Tuloksena voidaan myös todeta, että meemeillä on sekä kielteistä että myönteistä potentiaalia tulevaisuuden vaalikampanjoinnille, mutta meemien kielteistä puolta käytetään huomattavasti enemmän kuin niiden positiivista puolta. Meemin käyttö positiivisessa yhteydessä vaalikampanjassa ja erilainen hyödyntäminen virallisissa vaalikampanjayhteyksissä vaatisi poliittisilta toimijoilta tai medialta vielä harjaantumista ja meemeihin tutustumista. Meemistyminen ei ainakaan vielä ole kokonaisvaltaisesti siirtynyt perinteisen vaalikampanjan kentille. Suosittelisin tutkimukseni tulosten perusteella, että meemit kannattaisi kokonaisvaltaisemmin huomioida virallisissa vaalikampanjayhteyksissä osana vaalien pelinappuloita ja viestintävälineitä.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record