Kiista B-luvista : Rajattu yhdenvertaisuus, perusoikeudet ja jäsenyys suomalaisessa maahanmuuttopolitiikassa 2004–2015

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273297
Title: Kiista B-luvista : Rajattu yhdenvertaisuus, perusoikeudet ja jäsenyys suomalaisessa maahanmuuttopolitiikassa 2004–2015
Author: Himanen, Markus
Other contributor: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för politik och ekonomi
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2015
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273297
http://hdl.handle.net/10138/157869
Thesis level: master's thesis
Discipline: Political Science, Politics
Yleinen valtio-oppi, politiikan tutkimus
Allmän statslära, politologi
Abstract: Tutkielmassa tarkastellaan maahanmuuttopolitikan, ulkomaalaisen jäsenyyden ja perusoikeuksien välisten suhteiden merkitystä ja roolia Suomessa vuosien 2005–2015 aikana maasta poistumisen estymisen vuoksi myönnettävistä tilapäisistä oleskeluluvista käydyissä kiistoissa. Suomen ulkomaalaislain 51 pykälän mukaan Suomessa olevalle ulkomaalaiselle myönnetään tilapäinen oleskelulupa (ns. B-lupa), jo hänen paluunsa kotimaahan ei ole mahdollista. Tilapäisiä lupia on myönnetty 2000-luvulla lähinnä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille Afganistanista, Irakista ja Somaliasta tulleille turvapaikanhakijoille. Pykälää tai siihen liittyviä oikeuksia on muokattu vuosikymmenen aikana kaksi kertaa: vuosina 2005–2007 B-lupaa arvosteltiin voimakkaasti siitä, että sen turvapaikanhakijalle takaamat oikeudet ovat riittämättömiä, mutta keväällä 2015 hyväksytyn lakimuutoksen mukaan kielteisen päätöksen saaneen turvapaikanhakija ei saa enää edes tilapäistä oleskelulupaa ellei hän pyri palaamaan vapaaehtoisesti. Lakimuutoksia ja niiden ympärillä käytyjä keskusteluja käsittelevää aineistoa – hallituksen esityksiä, järjestöjen ja valiokuntien lausuntoja, eduskuntakeskusteluja, kannanottoja ja lehtikirjoituksia – tarkastellaan ulkomaalaisuutta käsittelevää politiikan ja oikeusteoreettista keskustelua vasten. Tutkielmassa esitetään kriittinen analyysi niistä argumenteista ja rationaalisuuksista, joilla B-luvan myöntämisperusteita ja luvan ulkomaalaiselle määrittämiä oikeuksia on puolustettu, muutettu ja kritisoitu. Esitetty tulkinta perustuu amerikkalaisen oikeustieteilijä Linda Bosniakin kansalaisuuden ja ulkomaalaisuuden rajoja käsittelevän analyysin soveltamiseen suomalaiseen maahanmuuttopoliittiseen keskusteluun. Hän pohtii niitä ongelmia, joita täyden jäsenyyden kieltäminen, mutta osittaisen yhteiskunnallisen jäsenyyden salliminen käytännössä, esimerkiksi paperittomille siirtolaisille harmaan talouden kautta, aiheuttaa periaatteellisella tasolla yhdenvertaisuuteen ja kaikkien perusoikeuksien kunnioittamiseen sitoutuneille poliittisille järjestelmille. Bosniakin mukaan liberaalit demokratiat tarjoavat siirtolaisella myös aina tietynasteisen oikeudellisen aseman jo pelkästään sitä kautta, että siirtolainen on läsnä valtion alueella. Hän näkee tässä oikeudellisessa rakenteessa mahdollisuuden siirtolaisten oikeuksien parantamiseen. Tutkimuksen mukaan keskustelu tilapäisistä oleskeluluvista kertoo suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa jäsentävästä 'rajatun yhdenvertaisuuden' mallista ja sen ristiriidoista ja siihen kohdistuvista poliittisista paineista. Tämän ajattelutavan mukaan kaikkia Suomen asukkaita tulisi kohdella mahdollisimman yhdenvertaisella tavalla. Ulkomaalaisten epätasa-arvoinen asema oikeutetaan siten, että heihin kohdistettu eriarvoistava vallankäyttö on sallittua vain yhdenvertaisen jäsenyyden rajoilla: sen jälkeen kun maahanmuuttajat on hyväksytty asukkaiksi, heitä tulisi kohdalla kuten kansalaisia keskeisten oikeuksien suhteen. Niiden kielteisten turvapaikkapäätöksen saaneiden ulkomaalaisten, joiden palauttaminen ei ole mahdollista, tilanne kuvaa hyvin tämän periaatteen ongelmia: he asuvat Suomessa pitkiäkin aikoja mutta ilman, että heitä olisi otettu varsinaisiksi jäseniksi. B-luvista käytyjen kiistojen tarkastelu osoittaa, että siirtolaisten oleskelun kestoon, heidän muodostamiinsa yhteiskunnallisiin siteisiin ja perusoikeuksien piiriin kuulumiseen liittyvät perustelut ovat suhteellisen voimakkaita ja yleisiä myös suomalaisessa keskustelussa. Rajattuun yhdenvertaisuuteen vetoaminen on kuitenkin siirtolaisten oikeuksia parantamaan pyrkivänä strategiana monitulkintainen ja B-lupakiistan tapauksessa myös vaihteleva vaikuttavuudessaan.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record