Hiljainen kirjallisuus : Kari Aronpuron Aperitiff - avoin kaupunki modernistisena kollaasiromaanina

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Filosofian, historian, Kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Institutionen för filosofi, historia, kultur- och konstforskning sv
dc.contributor.author Rummukainen, Kari
dc.date.accessioned 2015-11-10T06:50:33Z
dc.date.available 2015-11-02
dc.date.available 2015-11-10T06:50:33Z
dc.date.issued 1999-10-26
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/157962
dc.description.abstract Tutkimuksessa tulkitaan Kari Aronpuron kollaasiromaania Aperitiff - avoin kaupunki (1965) suomalaisen ja eurooppalaisen modernismin taustaa vasten. Kollaasi on heterogeenisten ainesten yhdistelyn periaate, joka 1900-luvun alun ns. klassisen avantgarden myötä tuli yhdeksi keskeiseksi taiteiden tekniikaksi. Historiallisesti avantgarde kyseenalaisti monia porvarillisen yhteiskunnan taideinstituutiossa vallitsevia konventioita juuri kollaasin ja montaasin avulla. Taidelajien väliset jyrkät rajat ja yhtenäisen teoksen idea kyseenalaistettiin yhdistämällä tekstiä ja kuvaa: vallitsevaa tekijä- ja teoskäsitystä vastaan hyökättiin "bricoleur"-tekijyyden, aleatorisuuden ja ready made -estetiikan avulla sekä hylkäämällä persoonallinen aines taideteoksesta. Tekijän ja vastaanottajan välistä rajaa häivytettiin automattisen kirjoittamisen tekniikan avulla. Tähän liittyen arkielämän ja taiteen välinen raja pyrittiin poistamaan. Myös tässä montaasin ja kollaasin periaatteet ja tekniikat tulivat tärkeiksi. Tutkimuksessa jäljitetään kollaasin periaatteen juuria avantgardea kauemmaksi varhaisromantiikan fragmentti-genreen ja sen taustalla olevaan taidefilosofiaan, joka rinnastaa subjektin ja teoksen fragmentaarisessa kirjoituksessa rakentuvina yksikköinä. Modernit taidekäsitykset ovat pitkälti varhaisromantiikan jatkoa, ja modernistiset kollaasiteokset tärkeiltä osiltaan varhaisromantiikan taidefilosofisia periaatteita. Kollaasin estetiikan yleistymisen taustalla vaikuttaa teollistumisen yhteiskunnallinen murros. Kollaasi liittyy historiallisesti, sisällöltään ja teemoiltaan tavaroiden teollisen massatuotannon hallitsemaan kulttuuriin. Romantiikan fragmentti-genreen verraten kollaasielementtiä voidaan luonnehtia 'teollisen ajan fragmentiksi'. Kari Aronpuron kollaasiromaani tarjoaa esimerkin kollaasin periaatteiden monipuolisesta soveltamisesta romaanin muotoon. Teosta tutkitaan mm. pelimäisyyden, fragmentin filosofian ja subjektin/teoksen identiteetin rakentumisen kannalta. Teoksen teemoja liitetään eurooppalaiseen keskusteluun ("valistuksen dialektiikka", "auschwitz", "viimeinen ihminen"). Teoksessa on runsaasti lainattua aineista, ja suhde siihen tiivistyy parodian, ironian ja groteskin käsitteisiin. Sommitteluperiaatteen lisäksi myös henkilöasetelma yhdistää Aperitiff - avoin kaupunki -teoksen romantiikkaan. Tämän yhteyden hahmottamiseksi kartoitetaan kollaasiromaanin suhteita seuraaviin teoksiin: E.T.A. Hoffmann: Kater Murr (1822), James Joyce: Ulysses (1922) ja Pentti Saarikoski: Ovat muistojemme lehdet kuolleet (1964). Valistusideaalin tematiikan kautta teosta verrataan Michel Butorin romaaniin Degres (1960). Lisäksi löytyy monia yhteyksiä Eeva-Liisa Mannerin tuotantoon. Tutkimuksessa hahmoteltu 'hiljainen kirjallisuus' perustuu siihen kerronnallisen tason ilmiöön, että heterogeenisessä kollaasisommittelussa ja erityisesti ns. konkreettisen kollaasin kohdalla kertojan asema muuttuu siten, että kertoja ei selitä eikä tulkitse tekstiin rekisteröityjä aineksia ja kieltäytyy liittämästä aineiksia yhtenäistävään taustaan. Tällöin kerronta on mekaanista toistoa. Kertojan heikkous ja vaikeneminen liittyvät subjektin kriisiytymiseen modernissa. Käsite 'hiljainen kirjallisuus' yhdistää muodon ja sisällön piirteitä yleiseen kulttuuriseen taustaan ja mm. Frankfurtin koulun ajattelijoiden esille tuomiin modernin kulttuurin tuhoaviin, nihilistisiin, negatiivisiin ja torjuttuihin puoliin. Keskeiset lähteet: Modernismi - Matei Calinescu; taideinstituutio ja avantgarde - Peter Bürger; kirjallinen kollaasi - Volker Hage; kollaasin historia - Herta Wescher ja Diane Waldman; varhaisromantiikan taidefilosofia - Philippe Lacoue-Labarthe ja Jean-Luc Nancy. Avainsanat: Aronpuro Kari, modernismi, avantgarde, kollaasit, romaanit fi
dc.language.iso fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.title Hiljainen kirjallisuus : Kari Aronpuron Aperitiff - avoin kaupunki modernistisena kollaasiromaanina fi
dc.identifier.urn URN:NBN:fi-fe2015111016560
dc.type.ontasot Licenciate thesis en
dc.type.ontasot Lisensiaatintyö fi
dc.type.ontasot Licentiatavhandling sv
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.dcmitype Text

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
hiljaine.pdf 1.512Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record