Kompuroiden korporatismissa, : Eheytyneen SAK:n ristipaineet suomalaisessa korporatismissa 1968-1978

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-93-6402-2
Title: Kompuroiden korporatismissa, : Eheytyneen SAK:n ristipaineet suomalaisessa korporatismissa 1968-1978
Author: Savtschenko, Ritva
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies
Publisher: omakustanne
Date: 2015-12-11
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-93-6402-2
http://hdl.handle.net/10138/157980
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: Summary The study takes a look at the factors that influenced the operating culture of the Central Organization of Finnish Trade Unions (SAK) during the first decade of incomes policy from the point of view of corporatism. The effects of the corporatist system are studied from the perspective of co-operation, resistance and democracy. The theoretical part looks at the relationship between the theory of corporatism and the trade union movement. The empirical part looks at the effect of the corporatist system on the collective labor agreement negotiations over the decades. From business, the study looks at the actions of Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) and the Central Organization of Finnish Employers (STK), and from the political parties, of the Social Democratic Party (SDP) and the Communist Party of Finland / Finnish People s Democratic League (SKP/SKDL), whose goals were tangential to those of SAK. Factors that have been highlighted as having internally affected the unified SAK are the problems with the operating cultures of two different political groups. Conflicts were caused particularly by the countless unauthorized strikes of the early 1970 s, whose causes may be studied as consequences of structural change, heavy inflation or resistance to incomes policy. In terms of SAK s basic program of 1971, the corporatist system caused problems in the implementation of member democracy. Politically, SAK was divided in two. Trade union Social Democrats were oriented towards social policy reforms like their Nordic counterparts. The People s Democrats were effectively shut out of the negotiation system, and their operation had syndicalist characteristics. The change in the internal relations developed during the latter half of the decade through the labor parties collaboration in the national government. SAK was considered to be a strong player in society, and labor market solutions were considered to have bypassed the authority of the parliament. The recession at the end of the 1970 s revealed that SAK s solutions were dictated by government policy. The view that the operation of labor parties was directed by the trade union movement proved to be wrong.Tiivistelmä Tutkimus käsittelee SAK:n toimintakulttuuriin vaikuttaneita tekijöitä tulopolitiikan ensimmäisellä vuosikymmenellä korporatismin näkökulmasta. Korporatistisen järjestelmän vaikutusta katsotaan yhteistyön, vastarinnan ja demokratian näkökulmasta. Teoreettisessa osuudessa tarkastellaan korporatismin teorian ja ammattiyhdistysliikkeen välistä suhdetta. Empiirisessä osassa käsitellään korporatistisen järjestelmän vaikutusta vuosikymmenen kuluessa käytyihin työehtosopimusneuvotteluihin. Tarkasteltavana ovat elinkeinoelämän puolelta EVAn ja STK:n sekä puolueista SDP:n ja SKP/SKDL:n toiminta, joka sivusi SAK:n päämääriä. Eheytyneeseen SAK:hon sisäisesti vaikuttavina tekijöinä on nostettu esiin kahden poliittisen ryhmän toimintakulttuurin ongelmat. Ristiriitoja aiheuttivat erityisesti 1970-luvun alkupuoliskon lukemattomat villit lakot, joiden syitä voidaan tarkastella rakennemuutoksen, voimakkaan inflaation tai tulopolitiikkaan kohdistuvan vastarinnan seurauksena. SAK:n vuoden 1971 periaateohjelmaa ajatellen, korporatistinen järjestelmä aiheutti ongelmia jäsendemokratian toteutumisessa. Poliittisesi SAK oli jakautunut kahtia. Ay-sosialidemokraatit suuntautuivat sosiaalipoliittisiin uudistuksiin pohjoismaisten esikuvien mukaan. Kansandemokraatit suljettiin käytännössä aidon neuvottelujärjestelmän ulkopuolelle ja heidän toiminnassaan oli syndikalistisia piirteitä. Muutos sisäisiin suhteisiin kehittyi vuosikymmenen loppupuoliskolla työväenpuolueiden hallitusyhteistyön siivittämänä. SAK:ta pidettiin vahvana yhteiskunnallisena toimijana ja työmarkkinaratkaisujen katsottiin sivuuttaneen eduskunnan päätösvallan. Taantuma 1970-luvun lopussa toi julki, että hallituspolitiikka saneli SAK:n ratkaisut. Käsitys siitä, että ay-liike olisi ohjannut työväenpuolueiden toimintaa, osoittautui vääräksi.
Subject: Suomen ja Pohjoismaiden historia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
kompuroi.pdf 2.083Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record