'Kivi kengässä' - opettajat yrittäjyyskasvatuksen kentällä. : Tutkimus koulun ja paikallisyhteisön kumppanuudesta

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0314-7
Title: 'Kivi kengässä' - opettajat yrittäjyyskasvatuksen kentällä. : Tutkimus koulun ja paikallisyhteisön kumppanuudesta
Author: Käyhkö, Leena
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences, Toiminnan, kehityksen ja oppimisen tutkimusyksikkö
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: New learning environments have opened the boundaries of schools by connecting them with different societal agencies outside schools. In European and national education policies and systematic curriculum contents, entrepreneurship education has been given increasingly significant attention, and entrepreneurship has become a social context or environment of learning. In entrepreneurship education research, only few studies have been conducted in the educational sciences. Researchers have pointed out the need for holistic educational science to act as a complement for business and a non-axiological ´neutral´ emphasis in approaching entrepreneurship and its theory. The present study focuses on entrepreneurship education as a boundary zone between school and society where traditional pedagogical practice is reconsidered as a question of learning theory. The study draws from cultural-historical activity theory and its theories about learning. As they have largely been focused on the classroom teaching and teaching methods, analyses of pedagogical practice have lacked the societal bond and historicity of the relationship between education and societal practice. To investigate the theoretical foundations of the relationship between school and society, the study addresses two theoretical orientations: John Dewey s philosophy of school and Engeström s theory of expansive learning. Based on their critiques of the theory of education the study contains a case study on entrepreneurship education. The case study was used as a window for context exploration, and it underlines the challenge of educational and learning theory. The case study material has been collected from the entrepreneurship education course of a high school specializing in entrepreneurship. The material contains both the ethnographic course implementation and interviews, documentary material and an intervention. The data analysis aimed to determine the internal dynamics, mechanisms and contradictions in the relationship between school and society in learning. A learning environment is conceptualized as an activity system. The implementation of its methodological solutions in the research was to investigate the socially mediated pedagogical practice, to explore the boundary object of people who are members of different communities and have a variety of interests, and to explore the school activity by tracing its local origin and by designing its future. The results of the study are summarized into four theses which direct attention to: (1) the dualist conceptualization of entrepreneurship, (2) the ontology of knowledge in entrepreneurship education, (3) diversity and multivoicedness as contexts of learning in the boundary between school and society, and (4) teachers as agency of pedagogical development. From the epistemological point of view school faces a new paradox in entrepreneurship education: the opening of the school to society carries a risk that society is understood as detached from the practices of societal life and treated as abstract, value-free and ahistorical reality. Keywords: activity system, entrepreneurship education, boundary-object, expansive learning, dialogical knowledge, co-configuration, partnership and learning environmentUudet oppimisympäristöt ovat avanneet koulun rajoja ottamalla koulun toimintaan mukaan erilaisia yhteiskunnallisia toimijoita. Yrittäjyyskasvatuksessa on yrittäjyys muodostunut yhdeksi keskeisiksi ympäristöksi ja yhteiskunnalliseksi kontekstiksi oppimisessa. Siitä on tullut eurooppalainen ja kansallinen koulutuspoliittinen ja opetussuunnitelmallinen sisältö. Yrittäjyyskasvatusta on tutkittu kasvatustieteen näkökulmasta vähän. Yrittäjyyskasvatustutkimuksessa on esitetty tarve holistisemmalle kasvatustieteen antamalle teoreettiselle ajattelulle sen liiketaloudellisen ja arvoista neutraalin korostuksen vastapainoksi. Tässä tutkimuksessa tutkitaan yrittäjyyskasvatusta koulun ja yhteiskunnan välisen suhteen näkökulmasta oppimisteoreettisena kysymyksenä. Tutkimus käyttää teoreettis-metodologisena viitekehyksenä kulttuuurihistoriallista toiminnan teoriaa. Tutkimukseni lähtökohtana on, että keskittyessään paljolti luokkahuoneopetukseen ja opetusmenetelmien kehittämiseen kasvatuksen ja opetuksen analyyseista on puuttunut yhteiskuntasidos ja historiallisuus, opetuksen ja yhteiskunnallisen käytännön välinen suhde. Käytäntöjen välittyneisyyden aste on yhteiskunnassa kuitenkin kehittymässä yhä monikerroksisemmaksi ja integroidummaksi useiden toiminnan lajien vuorovaikutuksessa. Tämä koskee myös koulua. Kehitys tapahtuu kulttuurihistoriallisessa, ristiriitaisessa ja jännitteisessä kontekstissa, jonka ymmärtämiseksi tarvitaan pohdintaa koulun ja yhteiskunnan välisestä suhteesta ja sen historiallisista muutoksista. Tätä tarkoitusta varten tarkastelen empiirisen tutkimukseni lähtökohtina kahta teoreettista suuntausta: John Deweyn filosofista näkemystä kouluoppimisesta sekä Yrjö Engeströmin teoriaa ekspansiivisesta oppimisesta. Tutkimukseni sisältää yrittäjyyskasvatuksen käytännöstä kvalitatiivisen tapaustutkimuksen, jota käytän ikkunana koulun ja yhteiskunnan rajapinnalla tapahtuvan oppimisen tutkimiselle sekä sen tuomien kasvatus- ja oppimisteoreettisten haasteiden esiin nostamiselle. Tapaustutkimuksen aineisto on kerätty yrittäjyyslukiosta, sen yrittäjyyskasvatuskurssin yhdestä opetuskokonaisuudesta, joka koostui paikallisesta messutoiminnasta. Aineisto on sekä etnografista kurssin toteutuksesta että sisältää haastatteluja, dokumenttiaineistoa ja litteroituja kokousaineistoja. Oppimisympäristöä tutkittiin toimintana toimintajärjestelmän avulla. Sen metodologisina ratkaisuina tutkimuksen toteuttamisessa oli tutkia koulun muodostaman kontekstin ja sen ulkopuolisen kontekstin kohtaamista messutoiminnassa, tutkia eri taustoista ja intresseistä koostuvaa messutoiminnan subjektia rajakohteen avulla sekä tutkia koulun yrittäjyyskasvatuksen pedagogista käytäntöä jäljittämällä sen paikallista alkuperää ja suunnittelemalla sen tulevaisuutta. Tutkimuksen tulokset on tiivistetty neljäksi oppimista koskevaksi teesiksi, jotka suuntaavat huomion (1) yrittäjyyden käsitteellistämiseen, (2) tiedon alkuperään ja luonteeseen yrittäjyyskasvatuksessa, (3) erilaisuuden ja moniäänisyyden konteksteissa oppimiseen sekä (4) opettajiin pedagogiikan kehittäjinä. Epistemologisesta näkökulmasta todetaan riskinä, että koulu kohtaa yrittäjyyskasvatuksessa koulutiedon uuden ristiriidan: koulun avautumisessa yhteiskuntaan yhteiskunta irrotetaan yhteiskunnallisesta elämänkäytännöstä ja tulkitaan abstraktiksi, arvovapaaksi ja historiattomaksi todellisuudeksi, jossa oppilaat toimivat. avainsanat: toimintajärjestelmä, yrittäjyyskasvatus, rajakohde, ekpansiivinen oppiminen, dialoginen tieto, yhteiskehittely, kumppanuus, oppimisympäristö
URI: URN:ISBN:978-951-51-0314-7
http://hdl.handle.net/10138/158077
Date: 2015-12-04
Subject: kasvatustiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
kivikeng.pdf 915.5Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record