Negatiivisen palautteen yhteys kehonkuvaa koskevaan tyytymättömyyteen masennusoireena

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201511113798
Title: Negatiivisen palautteen yhteys kehonkuvaa koskevaan tyytymättömyyteen masennusoireena
Author: Halinen, Henri
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2015
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201511113798
http://hdl.handle.net/10138/158109
Thesis level: master's thesis
Abstract: Objectives of the study Depression is one of the greatest factors to decrease the quality of life. However, its etiology has no clear scientific base. It has been thought that depression is a latent variable, but this view has been questioned. According to the network approach stressful life events are directly linked to depressive symptoms without a latent variable. Body image dissatisfaction is a more long-lasting and stable depressive symptom than the other symptoms. In addition, body image dissatisfaction predicts depression, but depression does not predict body image dissatisfaction. It is probable that body image dissatisfaction is linked to appearance. In this study I examine if different adverse effects of unattractive appearance are associated with body image dissatisfaction, when the level of depression is controlled. If this is true it would indicate that body image dissatisfaction cannot be explained by one-dimensional depression. In this study the adverse effects of unattractive appearance were low income level and living alone, which are both linked to unattractive appearance according to previous studies. Methods In this study there were 1638–2969 participants depending on the analysis. The Cardiovascular Risk in Young Finns Study was used as the research material. Item response theory model and logistic regression were used to examine differential item functioning (DIF) in this study. DIF appears when an item of some latent variable has different scores in different groups even if the groups have the same score in the latent variable. Therefore I examined if equally depressed people do differ in body image dissatisfaction if they belong to the low income or living alone groups. Results and conclusions According to this study it is possible that depression is not a one-dimensional phenomenon. Low income level and living alone were inked to depressive symptoms and body image dissatisfaction. In addition, income level was associated differently to body image dissatisfaction than other depressive symptoms [χ² = 459.01, P < 0.001]. Living alone was not. Regardless, questioning the one-dimensionality of depression demands same kind of examination of other depressive symptoms in the future research.Tavoitteet Masennus on yksi suurimpia elämänlaadun heikentäjiä. Sen etiologiasta ei kuitenkaan ole selkeää tieteellistä näyttöä. Masennuksen on ajateltu olevan latentti ominaisuus, mutta tämä ajatus on kuitenkin kyseenalaistettu. Verkostoteorioiden mukaan stressaavat elämäntapahtumat ovat suoraan yhteydessä masennusoireisiin ilman latenttia tekijää. Kehonkuvatyytymättömyyden on havaittu olevan pidempiaikaisempi ja pysyvämpi masennusoire kuin muiden oireiden. Lisäksi sen on havaittu ennustavan masennusta, muttei masennuksen sitä. Kehonkuvatyytymättömyys saattaa todennäköisesti olla yhteydessä ulkonäköön. Tässä tutkimuksessa selvitään, onko epäviehättävän ulkonäön eri haittavaikutuksilla yhteyttä kehonkuvatyytymättömyyteen, kun masennuksen taso on kontrolloitu. Mikäli näin havaitaan, antaisi se ymmärtää, että kehonkuvatyytymättömyyttä ei voida selittää yksiulotteisella masennuksella. Tässä tutkimuksessa epäviehättävän ulkonäön haittavaikutuksina toimi yksin eläminen ja palkkataso, joilla molemmilla on tutkimusten mukaan havaittu olevan yhteyttä ulkonäköön. Menetelmät Tässä tutkimuksessa koehenkilöitä oli 1638–2969 analyysista riippuen. Tutkimuksen aineistona käytettiin Lasten Sepelvaltimotaudin riskitekijät-tutkimusta (LASERI). Tutkimuksessa käytettiin differential item functioning-analyysina (DIF) sekä item response theory-mallia että logistista regressiota. DIF ilmenee silloin, kun jonkun latentin ominaisuuden osion tuloksissa on eroa ryhmien välillä, vaikkei latentin muuttujan pistemäärässä olekaan eroja. Tutkimuksessa selvitettiin siis eroavatko yhtä masentuneet toisistaan kehonkuvatyytymättömyyden suhteen, jos he kuuluvat yksinelämisryhmään tai matalan palkkatason ryhmään. Tulokset ja johtopäätökset Tämän tutkimuksen mukaan on mahdollista, ettei masennus ole välttämättä yksiulotteinen ilmiö. Matala palkkataso ja yksin eläminen olivat yhteydessä kehonkuvatyytymättömyyteen ja masennusoireisiin. Sen lisäksi palkkataso oli yhteydessä kehonkuvatyytymättömyyteen eri tavalla kuin muihin masennusoireisiin [χ² = 459.01, P < 0.001]. Yksin eläminen tosin ei ollut. Joka tapauksessa masennuksen yksiulotteisuuden kyseenalaistaminen vaatii muiden masennusoireiden vastaavanlaista tarkastelua jatkotutkimuksessa.
Subject: verkostoteoria
masennusoireet
kehonkuvatyytymättömyys
negatiivinen palaute
Subject (yso): masennus
Discipline: Psychology
Psykologia
Psykologi


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record