"Loppujen lopuksi, ei kukaan ole paljon toistaan kummempi" : Sosiaalityöntekijöiden asenteet huono-osaisuutta kohtaan

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201511113786
Title: "Loppujen lopuksi, ei kukaan ole paljon toistaan kummempi" : Sosiaalityöntekijöiden asenteet huono-osaisuutta kohtaan
Author: Sipiläinen, Katja
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2015
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201511113786
http://hdl.handle.net/10138/158127
Thesis level: master's thesis
Abstract: Aims. In this thesis I analyze social worker's attitudes by studying their speech regarding socially or economically disadvantaged people and the reasons for their status. Previous research in this field is mostly connected with discussion regarding the reasons for poverty. These reasons can be separated in three categories: individual, structural and fatalistic. The approach can be seen to be connected with person's attitude towards the disadvantaged and also with the welfare culture and moral climate of the society. If poverty is seen to have it's origins in the individual it increases demands for citizen activity and accordingly diminishes support for social benefits and redistribution of income. Previous research also shows that social workers attitudes are always passed on to their clients on some level. The particular aim for this study was to bring forth possible attitudes towards social disadvantage. The research questions were: 1. What reasons do the social workers see for social disadvantage, income problems and poverty? 2. Is there different attitudes towards different client groups? and 3. Are sanctions seen as a plausible strategy to help the disadvantaged? Methods. The qualitative research material consisted of individual theme interviews of 10 social workers. Firstly, the material was categorized in observation classes by using the qualitative attitude research method. Thereafter, the material was analyzed to trace and interpret the attitudes by applying the discursive reading method. Results and conclusions. The social workers saw social disadvantage primarily to be attributed to structural reasons. The main reason for disadvantage in their view was unemployment, mental problems and alcohol and substance abuse. Although the social workers saw most part of the disadvantaged people as innocent for their status, they also regarded some of them as irresponsible and immoral freeloaders. Five central discourses could be identified in the material: 1. Discourse for tax payer resenting dependence for social welfare, 2. The competitiveness discourse demanding economic efficiency and effectivity, 3. Universal discourse respecting equal human rights, 4. Solidarity discourse calling for joint responsibility and 5. Care discourse oozing empathy, warmth and care. In the interview group the emphasis was particularly on solidarity discourse seasoned with a touch of care discourse.Tavoitteet. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sosiaalityöntekijöiden asenteita tutkimalla heidän puhettaan huono-osaisuudesta ja sen syistä. Aiempi tutkimus aiheesta liittyy lähinnä keskusteluun köyhyyden syistä jakaen lähestymistavat kolmeen syykategoriaan: yksilölliseen, rakenteelliseen ja fatalistiseen. Lähestymistavalla nähdään olevan yhteys siihen kuinka huono-osaisiin suhtaudutaan sekä yhteys yhteiskunnan hyvinvointikulttuuriin ja moraaliseen ilmastoon. Jos köyhyyden nähdään johtuvan yksilöstä itsestään, lisää se kansalaisaktiivisuuden vaatimusta ja vastaavasti vähentää kansalaisille maksettavien tukien ja tulonsiirtojen kannatusta. Aiemmat tutkimukset osoittavat myös, että asenteet välittyvät aina jollain tasolla asiakkaille arjen sosiaalityön asiakaskontakteissa. Tutkimuksen erityisenä tavoitteena oli tuoda esiin erilaisia mahdollisia asenteita huono-osaisuutta kohtaan. Tutkimuskysymyksinä oli: 1. Mistä sosiaalityöntekijät näkevät huono-osaisuuden, toimeentulovaikeuksien ja köyhyyden johtuvan?, 2. Suhtaudutaanko eri asiakasryhmiin eri lailla? ja 3. Nähdäänkö sanktioiden käyttäminen toimivana auttamisstrategiana? Menetelmät. Laadullinen tutkimusaineisto muodostui 10 sosiaalityöntekijän yksilöllisistä teemahaastatteluista. Aineisto luokiteltiin ensin havaintoluokkiin käyttäen laadullisen asennetutkimuksen menetelmää. Sen jälkeen aineistosta jäljitettiin ja tulkittiin asenteita soveltamalla diskursiivista lukutapaa. Tulokset ja johtopäätökset. Sosiaalityöntekijät näkivät huono-osaisuuden johtuvan ensisijaisesti rakenteellisista syistä. Suurimmaksi huono-osaisuutta tuottavaksi tekijäksi he nimesivät työttömyyden sekä päihde- ja mielenterveysongelmat. Vaikka suurin osa huono-osaisista koettiin omaan tilanteeseensa syyttöminä rakenteiden uhreina, niin joukossa nähtiin olevan myös vastuuttomia ja moraalittomia vapaamatkustajia. Aineistosta löytyi viisi keskeistä diskursiivista tapaa puhua huono-osaisuudesta: 1. sosiaaliriippuvuutta paheksuva veronmaksajadiskurssi, 2. taloudellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta peräänkuuluttava kilpailukykydiskurssi, 3. kaikkien yhtäläisiä ihmisoikeuksia arvostava universalismidiskurssi, 4. yhteisvastuun nimeen vannova solidaarisuusdiskurssi ja 5. empatiaa, lämpöä ja hoivaa huokuva huolenpitodiskurssi. Haastatellussa tutkimusjoukossa korostui erityisesti solidaarisuusdiskurssin suosiminen maustettuna ripauksella huolenpitodiskurssia.
Subject: sosiaalityöntekijä
huono-osaisuus
laadullinen asennetutkimus
diskurssianalyysi
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record