Women's Bodies and the Culture of Politeness : Creating and Contesting Gendered Identities in Eighteenth-Century England

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1776-2
Title: Women's Bodies and the Culture of Politeness : Creating and Contesting Gendered Identities in Eighteenth-Century England
Author: Ylivuori, Soile
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: My doctoral dissertation examines the complex relationship of gender construction and politeness in eighteenth-century England. It contributes to a vibrant field of historical research, examining politeness as an intellectual and cultural construct that was used to create individual and group identity. The study combines intellectual and cultural-historical methods with poststructuralist gender studies; through this interdisciplinary methodology, my goal is to introduce a novel approach to the historical research of politeness traditionally reluctant to utilise theoretical apparatuses as an aid of analysis and to suggest that such methods provide fruitful new readings of politeness and its intersection with gender, thus opening up new areas of research. The dissertation is divided into two parts. In the first part, I analyse politeness as a disciplinary practice that produced polite femininity defined in terms of softness, gracefulness, and modesty by regulating the movements and appearances of individuals bodies. This analysis is based on a wide selection of printed source material, such as conduct books, periodicals, sermons, and novels. My main argument is that the female body had a central role in the construction of normative polite femininity, both on a discursive and an individual level. Women of the social elite were urged to internalise a gendered polite identity by exercising and disciplining their bodies to meet the norms of polite femininity deemed natural despite the fact that within the heterogeneous politeness discourse, there was no consensus on what these natural norms exactly were. Moreover, I want to suggest that the ambiguous position of the body as both the means through which an identity is produced and worked on, as well as the allegedly truthful and unerring indicator of an individual s level of polite ideality created a fundamental conflict within the culture of politeness, forcing women into hypocritical positions in practice while simultaneously advocating honesty as the essential emblem of femininity. However, seeing politeness solely as a disciplinary regime provides a one-sided understanding of politeness, since it ignores individual subjectivity. Therefore, the second part of my dissertation examines the journals and letters of four eighteenth-century elite women Catherine Talbot, Mary Delany, Elizabeth Montagu, and Fanny Burney and looks at how these women dealt with the discursive ideals and demands imposed upon them. I argue that individuals had a complex relationship with discursive ideality, and that politeness was not solely a disciplinary regime that lorded over women s behaviour and identity. The profound heterogeneity of the culture of politeness gave, in itself, individuals some freedom of movement within it. More importantly, individuals engaged in specific strategies, or techniques of the self, in order to gain freedom from and within the restrictive norms of polite femininity. These strategies can be seen as clever utilisations of some of the central aspects of politeness with a subversive intent. They concentrate on challenging and redefining the naturalised formulations regarding authenticity, identity, femininity, and politeness, and include such practices as self-discipline, multiplicity of identity, play between exterior and interior, and hypocrisy.Väitöskirjatutkimukseni käsittelee kohteliaisuuskulttuurin ja sukupuolen rakentamisen monisyistä suhdetta 1700-luvun Englannissa. Tutkimus analysoi kohteliaisuutta kulttuurisena konstruktiona jonka kautta luotiin ja artikuloitiin niin yksilöllisiä kuin kollektiivisia sukupuolitettuja identiteettejä, ja osallistuu näin merkittävällä tavalla kansainvälisesti kiinnostavaan ja aktiiviseen historiantutkimukselliseen keskusteluun. Poikkitieteellinen väitöskirjatutkimus yhdistää aate- ja kulttuurihistoriallisia metodeja poststrukturalistiseen sukupuolentutkimukseen; sen tarkoitus onkin paitsi tarjota täysin uuttaa tietoa kohteliaisuuskulttuurin sukupuolittuneisuudesta, myös laajentaa kohteliaisuuden historian ja laajemmin 1700-luvun aatehistorian tutkimuksen metodologisia näkökulmia osoittamalla, että poikkitieteellisten teoreettisten apuvälineiden hyödyntäminen monipuolistaa historiallista analyysia, tuo tarkastelun kohteeksi uusia aihepiirejä sekä problematisoi vakiintuneita tutkimustraditioita rakentavalla ja uusia näkökulmia avaavalla tavalla. Tutkimukseni jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa analysoin kohteliaisuutta tarkkailuun perustuvana kurinpidollisena järjestelmänä, joka tuotti kohteliasta naisellisuutta jota tavallisimmin määriteltiin sellaisten käsitteiden kautta kuin lempeys, sirous ja kainous rajoittamalla yksilöiden ruumiiden eleitä ja ulkonäköä. Analyysini pohjautuu laajaan valikoimaan erilaisia painettuja lähteitä, kuten tapaoppaita, lehtiä, saarnoja ja romaaneja. Pääargumenttini on, että naisruumiilla oli keskeinen rooli normatiivisen kohteliaan naisellisuuden rakentamisessa niin diskursiivisella kuin yksilötasolla. Eliitin naisten odotettiin sisäistävän diskursiivisesti luonnolliseksi määritelty kohtelias naisellinen identiteetti harjoittamalla ja kurittamalla ruumistaan eri tavoin siitäkin huolimatta, että kohteliaisuuden diskurssi oli varsin heterogeeninen ja vailla kattavaa yhteisymmärrystä siitä, mitä tämä luonnollinen naisellisuus tarkalleen ottaen oli. Lisäksi väitän, että ruumiin asema tässä prosessissa oli epäselvä ja monitulkintainen; se toimi samanaikaisesti sekä aktiivisena yksilön identiteetin muodostamisen välineenä että passiivisena ja oletetun totuudenmukaisena yksilön ihanteellisuuden tason indikaattorina. Tästä kaksinaisuudesta johtuen naiset joutuivat käytännössä turvautumaan valheelliseen teeskentelyyn muodostaessaan itselleen kohteliasta identiteettiä, vaikka kohteliaisuuskulttuurissa avoin rehellisyys nostettiin retorisella tasolla naisellisuuden kulmakiveksi. Kohteliaisuuden pelkistäminen kurinpidolliseksi järjestelmäksi johtaa helposti yksipuoliseen analyysiin, koska yksilöiden subjektiviteetti jää tällä tavoin huomioimatta. Niinpä tutkimukseni toinen osa tarkasteleekin neljän eliitin naisen Catherine Talbotin, Mary Delanyn, Elizabeth Montagun ja Fanny Burneyn päiväkirjoja ja kirjeitä tarkoituksenaan selvittää, kuinka nämä naiset suhtautuivat heille esitettyihin diskursiivisiin vaatimuksiin ja säätelivät identiteettiään ja käytöstään. Löydökseni osoittavat, että kohteliaisuuskulttuuri ei suinkaan yksipuolisesti sanellut naisten identiteettiä, vaan että yksilön ja normatiivisten käytösodotusten suhde oli varsin monimutkainen. Kohteliaisuuskulttuurin heterogeenisyys sinänsä jo tarjosi yksilöille liikkumavaraa kohteliaisuuden ihanteiden sisällä. Tärkeämpää on kuitenkin havaita, että naiset saattoivat tiettyyn rajaan saakka turvautua erityisiin subjektiuden rakentamisen tekniikoihin ja strategioihin erottautuakseen kohteliaisuuden ja naisellisuuden normeista. Nämä strategiat usein hyödynsivät taktisesti kohteliaisuuskulttuurin keskeisiä ominaisuuksia, ja keskittyivät kohteliaisuuteen ja naisellisuuteen liittyvien luonnollistettujen käsitysten purkamiseen ja uudelleenmäärittelyyn esimerkiksi itsekurin, moninaisten identiteettien omaksumisen, sisäisyyden ja ulkoisuuden kyseenalaistamisen sekä tekopyhyyteen liittyvien käytäntöjen kautta.
URI: URN:ISBN:978-951-51-1776-2
http://hdl.handle.net/10138/158239
Date: 2015-12-12
Subject: yleinen historia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record