FEAR OF MOVEMENT : Epidemiological and clinical evaluation in the Finnish general population and chronic musculoskeletal pain patients and relevance for rehabilitation

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-9657-83-4
Title: FEAR OF MOVEMENT : Epidemiological and clinical evaluation in the Finnish general population and chronic musculoskeletal pain patients and relevance for rehabilitation
Author: Koho, Petteri
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Hjelt Institute, Department of Public Health
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Belongs to series: Tieteellinen tutkimus ORTONin julkaisusarja - URN:ISSN:1455-1330
Abstract: Psychological factors are implicated in the transition from acute to chronic back pain as well as in predicting return to work in low back pain patients. Research shows that pain-related fear can be more disabling than pain itself. Earlier studies have demonstrated that fear of movement and fear of (re)injury are better predictors of functional limitations than biomedical parameters. During clinical assessment chronic pain patients frequently demonstrate a variety of pain-associated behaviours. These behaviours may also influence development of chronic pain and disability. The purpose of the research project was; to develop a functional assessment tool for the assessment of pain behaviour and to investigate the relationship between pain behaviour, fear of movement, physical function, and disability, and to study the association between fear of movement and leisure time physical activity (LTPA) among chronic pain patients, and to estimate the measurement properties of the Finnish version of the Tampa Scale of kinesiophobia (TSK-FIN) among chronic pain patients, and to investigate fear of movement among the general population. The functional assessment tool for the assessment of pain behaviour showed good reliability. There was a strong correlation between pain behaviour and subjective pain report and disability and moderate correlation to pain behaviour. The inverse associations between total pain behaviour and physical function tests were strong. The internal consistencies were good and test-retest reliability of the TSK-FIN was excellent for both paper and computer versions. The mean difference between the computer and the paper version was 1.9. However, in terms of individual variability, 62% varied by less than 3 points and 44% by less than 2 points. The level of kinesiophobia was associated with disability and depressive symptoms. Kinesiophobia and leisure time physical activity were inversely associated. For the purpose of the studying the effect of pain management program, the patients were classified into three groups based on distribution of the TSK-FIN. At baseline, the mean LTPA index of the high kinesiophobia group was lower than in the low and medium kinesiophobia groups. At the 6-month follow-up, patients with high kinesiophobia had increased their physical activity to the same level as the other groups. This change was maintained up to the 12-month follow-up. Among general population, men over 55 and women over 65 had higher scores than younger ones. The presence of cardiovascular disease, musculoskeletal disease or mental disorder was significantly associated with a higher TSK-FIN score compared to the absence of the aforementioned disorders. Among general population, 14.2% received the generally used cut-off point 40 points or more for increased kinesiophobia. Conclusion: The results of this research project suggest that both the assessment of pain behaviour and the TSK-FIN demonstrated acceptable reliability. Among patients with musculoskeletal pain, the fear of movement and leisure time physical activity are inversely related. A pain management program seems to have favourable effect on the fear of movement and physical activity. Among general population age and TSK-FIN score are associated. Among general population, 14 % scored over cut-off point 40 points or more.Psykologiset tekijät ovat mukana kivun kroonistumisessa ja ennustavat työhön palaamista alaselkäpotilailla. Tutkimuksen osoittavat että kipuun liittyvä pelko voi aiheuttaa enemmän toimintakyvyn haittaa kuin kipu itsessään ja että, liikkumisen pelko ja uudelleen loukkaantumisen pelko ennustavat paremmin toiminnan rajoituksia kuin biolääketieteelliset tekijät. Kliinisen tutkimuksen aikana kroonisilla kipupotilailla on usein erilaisia kipuun liittyviä toimintatapoja, jotka voivat osaltaan vaikuttaa kivun kroonistumiseen ja toimintakyvyn haitan kehittymiseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli; kehittää toiminnallinen arviointimenetelmä kipukäyttäytymisen arviointiin sekä tutkia kipukäyttäytymisen, liikkumisen pelon, fyysisen toimintakyvyn ja toimintakyvyn haitan välisiä yhteyksiä, ja tutkia liikkumisen pelon ja vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden (LTPA) yhteyttä kroonisilla kipupotilailla, ja arvioida suomenkielisen liikkumisen pelkoa mittaavan Tampa Scale of kinesiophobia (TSK-FIN) mittarin ominaisuuksia kroonisilla kipupotilailla, sekä tutkia liikkumisen pelkoa normaaliväestössä. Tutkimuksessa kehitetty kipukäyttäytymisen arviointimenetelmän osoittautui hyvin toistettavaksi. Kipukäyttäytymisellä oli vahva yhteys koettuun kipuun ja toimintakyvyn haittaan ja kohtalainen yhteys liikkumisen pelkoon. Korostuneella kipukäyttäytymisellä oli vahva käänteinen yhteys suoriutumiseen fyysisen toimintakyvyn testeistä. TSK-FIN mittarin paperilla sekä tietokoneella täytettävät versiot osoittautuivat sisäisesti johdonmukaisiksi sekä hyvin toistettavaksi. Keskiarvo tietokoneella täytettynä oli 1.9 pistettä korkeampi kuin paperiversiossa. Kuitenkin yksilöllisestä vaihtelusta 62 % oli vähemmän kuin kolme pistettä ja 44 % vähemmän kuin kaksi pistettä. Liikkumisen pelko oli yhteydessä koettuun toimintakyvyn haittaan ja masennusoireisiin ja käänteisesti yhteydessä vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen. Kuntoutuksen vaikutuksen arviointia varten potilaat jaettiin kolmeen ryhmään liikkumisen pelon suhteen. Kuntoutuksen alkutilanteessa keskimääräinen LTPA -indeksi oli matalampi korkean liikkumisen pelon -ryhmässä kuin matalan ja keskitason liikkumisen pelon -ryhmissä. Kuuden kuukauden seurannassa korkean liikkumisen pelon ryhmään kuuluvien liikunta-aktiivisuus lisääntyi samalle tasolle kuin muilla ryhmillä. Muutos säilyi 12 kuukauden seurannassa. Normaaliväestössä yli 55 vuotiailla miehillä ja yli 65 vuotiailla naisilla oli korkeampi TSK-FIN pistemäärä kuin nuoremmilla. Sydän- ja verisuonitaudit, TULE-vaivat tai mielenterveyden häiriöt olivat yhteydessä suurentuneeseen TSK-FIN pistemäärään. Normaaliväestössä 14.2 % ylitti korostunutta liikkumisen pelkoa indikoivan TSK-FIN pistemäärän 40 pistettä tai enemmän. Yhteenveto: Tutkimustulosten perusteella kipukäyttäytymisen arviointimenetelmä ja TSK-FIN mittari ovat luotettavia. Tule potilailla liikkumisen pelko ja vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus ovat käänteisesti yhteydessä. Moniammatillisella kipukuntoutuksella on tämän tutkimuksen mukaan edullinen vaikutus liikkumisen pelon vähenemiseen ja vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden lisäämiseen, jolloin pelon ja liikkumattomuuden negatiivinen noidankehä saadaan katkaistua. Normaaliväestössä ikä ja liikkumisen pelko ovat yhteydessä toisiinsa. Normaaliväestöstä n. 14 % ylittää TSK-FIN mittarin raja-arvon 40 pistettä.
URI: URN:ISBN:978-952-9657-83-4
http://hdl.handle.net/10138/158374
Date: 2015-12-11
Subject: kansanterveystiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
fearofmo.pdf 683.2Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record