Small-scale coffee farmers perceptions of and livelihood responses to coffee rust epidemic in Maya Vinic coffee cooperative, Mexico

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015120221446
Title: Small-scale coffee farmers perceptions of and livelihood responses to coffee rust epidemic in Maya Vinic coffee cooperative, Mexico
Author: Anderzén, Janica
Other contributor: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för politik och ekonomi
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2015
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015120221446
http://hdl.handle.net/10138/158531
Thesis level: master's thesis
Discipline: Development Studies
Kehitysmaatutkimus
U-landsforskning
Abstract: A plant disease called coffee rust, caused by a fungus (Hemileia vastatrix), swept across coffee lands of Central America and Mexico in 2012. It turned into the most severe coffee rust epidemic ever experienced in the region, having serious impacts on coffee farmers livelihoods. The aim of this Master s thesis was to gain knowledge of small-scale coffee farmers perceptions of coffee rust and their responses to it. These farmers belong to Maya Vinic coffee cooperative of indigenous smallholders operating in Chiapas, Mexico. This case study applied an ethnographically-oriented livelihoods approach, influenced by Participatory Action Research (PAR). The data was gathered between March and May 2014, and consists of 24 semi- structured interviews, informal discussions, and observations. In analyzing the data, a modified version of Frank Ellis Framework for Livelihood Analysis was utilized. This study found that all the farmers had some knowledge about coffee rust, and they perceived the epidemic as a major livelihood shock. Coffee rust was causing damage to farmer households central livelihood asset, coffee trees, leading to crop losses and a decline in the annual income. A drop in income compelled many households to cut back on consumption goods and basic food expenditure, and was likely to affect their capacity to invest in productive assets. The situation caused anxiety and confusion among farmers. The results show that despite of the heightened risk of crop losses in the forthcoming production cycles, coffee farmers were determined to continue with coffee production. The control methods they were applying, such as different cultural methods, aimed at securing the role of coffee farming as a key livelihood activity also in the future. Alternative livelihood activities seemed to have less importance in coping with the epidemic. These findings suggest that not only economic but also cultural and social factors play an important role in livelihood construction. The findings further show that certain forms of capital may either hinder or facilitate households efforts to cope with coffee rust. In particular, limited landholdings ( natural capital ), and constrained access to different sources of information and education ( human capital ) proved to be limiting factors, while membership in Maya Vinic ( social capital ) helped to buffer negative impacts of the epidemic, and prepare for the future. This study suggests that stakeholders perceptions and the notion of social capital deserve more attention in different livelihood approaches. It also calls for more research and cross-sectoral initiatives which would aim at assisting small-scale coffee farmers in coping with coffee rust. These efforts should be keyed to work on climate change adaptation.Kahviruoste on sienen (Hemileia vastatrix) aiheuttama kasvitauti, joka vuonna 2012 alkoi levitä vauhdilla Meksikossa sekä Keski-Amerikassa ja kehittyi alueen historiallisesti vakavimmaksi kahviruoste-epidemiaksi. Epidemia on aiheuttanut mittavia taloudellisia ja sosiaalisia vahinkoja viljelijöille. Tämän pro gradu -tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella pienviljelijöiden käsityksiä kahviruosteesta sekä heidän selviytymis- ja sopeutumiskeinojaan. Tutkimukseen osallistuneet viljelijät ovat Chiapasin osavaltiossa, Meksikossa, toimivan Maya Vinic -kahvintuottajaosuuskunnan jäseniä. Tutkimuksessa käytettiin maaseudun elinkeinojen tutkimiseen soveltuvaa lähestymismallia, joka ammensi etnografisesta tutkimuksesta ( ethnographically-oriented livelihoods approach ) sekä osallistavasta tutkimuksesta ( Participatory Action Research ). Aineisto kerättiin maalis-toukokuussa 2014 ja se koostuu 24 puolistrukturoidusta haastattelusta, epävirallisista keskusteluista sekä havainnointiaineistosta. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin muokattua versiota Frank Ellisin elinkeinojen tarkasteluun suunnatusta mallista ( Framework for Livelihood Analysis ). Tutkimus osoittaa, että kaikilla viljelijöillä oli jonkin verran tietoa kahviruosteesta, ja he pitivät epidemiaa merkittävänä uhkana pääelinkeinolleen. Kahviruosteen tuhot osuivat suoraan viljelijöiden keskeisimpään tuotantovälineeseen, kahvipensaaseen, mikä johti sadon pienenemiseen ja madaltuneisiin tuloihin. Tulojen kaventuminen pakotti monet kotitaloudet säästämään arjen kulutustuotteista sekä ruokamenoista. Tulojen lasku vaikuttanee kielteisesti myös viljelijöiden mahdollisuuksiin sijoittaa tuottavaan omaisuuteen. Tilanne aiheutti levottomuutta ja hämmennystä viljelijöiden keskuudessa. Riskeistä huolimatta viljelijät olivat halukkaita jatkamaan kahvintuotannon parissa ja säilyttämään kahvin pääelinkeinonaan myös tulevaisuudessa. Vaihtoehtoisilla elinkeinoilla oli vähäisempi merkitys epidemiasta selviytymisessä. Tulokset viittaavat siihen, että taloudellisten tekijöiden lisäksi kulttuurisilla ja sosiaalisilla tekijöillä on merkitystä toimeentuloon liittyvässä päätöksenteossa. Kotitalouksien käytössä olevat resurssit ( capitals / assets ) vaikuttavat strategioihin, joilla kotitaloudet pyrkivät selviytymään kahviruoste-epidemiasta. Tulokset osoittavat, että erityisesti maanomistukseen, taloudelliseen pääomaan, sekä tiedonsaantiin ja koulutukseen liittyvät rajoitteet supistivat viljelijätalouksien mahdollisuuksia. Jäsenyys Maya Vinicissä sen sijaan synnytti sosiaalista pääomaa, joka auttoi lieventämään epidemian kielteisiä vaikutuksia ja valmistautumaan tulevaisuuteen. Tämä tutkimus esittää, että tutkittavien näkemykset ( perceptions ) sekä sosiaalinen pääoma tulisi paremmin huomioida elinkeinojen tutkimuksessa. Tarvitaan myös lisää tutkimusta sekä toimialojen rajat ylittäviä toimenpiteitä tukemaan pientuottajia kahviruosteesta selviytymisessä. Tämä työ tulisi nivoa ilmastonmuutossopeutumiseen liittyvään työhön.
Subject: coffee rust
livelihoods approaches
rural livelihoods
small-scale coffee producers
Mexico
Chiapas
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
smallsca.pdf 1.909Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record