Between rights and drought : socio-political perspectives of water scarcity in a Moroccan oasis

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017112251687
Title: Between rights and drought : socio-political perspectives of water scarcity in a Moroccan oasis
Author: Raiskila, Riikka Alina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Geosciences and Geography
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2015
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017112251687
http://hdl.handle.net/10138/158591
Thesis level: master's thesis
Discipline: Regional Studies
Aluetiede
Regionvetenskap
Abstract: The aim of this thesis is to examine socio-political perspectives of water scarcity in a Moroccan oasis. Drawing from political ecology, it describes the results of a transfer from community-based resource management to institutional hybridity comprising of customary and formal socio-legal institutions and actors, and evaluates how the transfer of authority from customary water user communities to individuals and state organisations, and the adoption or rejection of formal property rights, have affected water access and availability in the oasis. Data was collected during fieldwork in southeast Morocco in October-December 2014 through semi-structured interviews and water point mapping with a GPS device. In total I conducted more than 50 interviews among water users and government authorities gaining access to unpublished secondary data on water resources. Data was analysed applying qualitative and quantitative methods. Results indicate that water scarcity in Ferkla is deepest among those without any permanently available modes of access or only common-property access to water. Customary water rights have lost their value as guarantors of water access due to physical water shortages and legal reforms. Water scarcity is least severe either among individuals who rely on private irrigation with (tube)wells and who have formalised their property, or those who have abandoned farming and rely on tap water. In conclusion, water management laws and policies have targeted and benefited small- and large-scale farmers differently resulting in a clear division between formal water users with improved water security and customary water users with inferior water access and availability. State attempts to improve water management by introducing formal private property rights have resulted in the creation of illegal water users who have been deprived of their customary water and land rights. At the same time, large-scale farmers have gained numerous benefits from formalising their land and water assets resulting in a decreased equity of resource distribution. While customary village councils still retain some power over common-property infrastructure, formal institutions have taken over the management of other modes of water access.Pro gradu -työn tavoitteena on tarkastella vesipulaa yhteiskunnallispoliittisena ilmiönä marokkolaisella keitaalla. Soveltaen poliittista ekologiaa, se kuvailee siirtymää veden perinteisestä yhteishallinnosta insitutionaaliseen hybriditilaan, jossa vallalla ovat sekä perinteiset että viralliset hallintoinstituutiot ja toimijat, arvioiden samalla kuinka määräysvallan vaihtuminen yhteisöiltä yksilöille ja valtiollisille toimijoille, sekä virallisten omistusoikeuksien omaksuminen tai hylkääminen ovat vaikuttaneet veden saatavuuteen. Aineisto kerättiin kaakkois-Marokossa loka-joulukuun 2014 aikana hyödyntäen puolistrukturoituja haastatteluita sekä vesilähteiden kartoitusta GPS-paikantimen avulla. Yhteensä haastattelin yli 50 veden käyttäjää ja viranomaista saaden käyttööni ennen julkaisemattomia tilastoja vesivaroista ja vedenkulutuksesta. Analysoin aineistoa soveltaen laadullisia ja määrällisiä analyysimenetelmiä. Tulokset osoittavat että Ferklan keitaalla vesipula on syvin niiden keskuudessa, joilla ei ole pääsyä pysyviin vesilähteisiin tai joilla on käytössään vain perinteinen yhteisomisteinen vesilähde. Perinteiset vesioikeudet ovat menettäneet merkityksensä veden saatavuuden takaajina fyysisen vesipulan ja lakiuudistusten vuoksi. Vesipula on lievin niiden keskuudessa, jotka käyttävät vesilähteinään yksityisiä (pora)kaivoja ja jotka ovat virallistaneet maa- ja vesiomaisuutensa, tai niiden jotka ovat luopuneet maanviljelystä ja elävät hanaveden varassa. Vesilait ja -politiikka ovat siis kohdentuneet ja hyödyttäneet suur- ja pienviljelijöitä eri tavoin johtaen selkeään eroon vesiturvassa virallisesti tunnustettujen ja perinteisten vedenkäyttäjien välillä. Valtion pyrkimykset parantaa vesihuoltoa ottamalla käyttöön yksityiset omistusoikeudet ovat johtaneet perinteisiä vesioikeuksia hyödyntävien pienviljelijöiden muuttumiseen laittomiksi vedenkäyttäjiksi, joilta on riistetty perinnölliset oikeudet maahan ja veteen. Samaan aikaan suurviljelijät ovat hyötyneet lukuisista eduista jotka he ovat saavuttaneet virallistamalla maa- ja vesivaransa johtaen vesivarojen epätasa-arvoisempaan jakautumiseen. Vaikka perinteiset kyläneuvostot edelleen hallinnoivat yhteisomisteista vesi-infrastruktuuria, valtioninstituutiot ovat ottaneet haltuunsa muiden vesilähteiden hallinnan.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
rraiskil_thesis.pdf 2.572Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record