Akateeminen kirja-arvio moniäänisenä toimintana

Abstract

The academic book review genre as polyvocal interaction

This thesis investigates three linguistic resources used for creating an impression of polyvocality (multivoicedness) in Finnish texts representing the genre of academic book review. The polyvocal functionality of the resources is analyzed in relation to the core actions, action sequences and macro-level activity phases characteristic of the genre. The core actions consist of discourse representation ( speech reporting ), evaluation, questioning and improvement suggestion. The linguistic resources examined are 1) structures governed by the verb "jäädä" to remain (e.g. "luku jää irralliseksi" the chapter remains disjointed ); 2) structures in the conditional perfect tense (e.g. "luvun olisi voinut sitoa paremmin kokonaisuuteen" the chapter could have been more integrated with the whole ); and 3) structures containing a subordinate interrogative clause (e.g. "voi kysyä, toimiiko luku kokonaisuuden osana" one can ask whether the chapter works as part of the whole) . Polyvocality is defined as the inclusion of at least two voices or perspectives individual or generic in discourse. The study investigates, first of all, the lexico-grammatical characteristics of these structures in relation to the actions they perform in their sequential contexts. The second goal is to analyse what kinds of impressions of polyvocality the resources (and their subtypes) evoke in the data and how the textual voices are positioned in relation to each other.

The general theoretical and methodological framework of the study is dialogistically-oriented linguistic discourse analysis. The data consist of 123 Finnish book reviews published in four journals in the human sciences in 2006 2009. The polyvocal functionality of the linguistic resources is examined from the viewpoint of double dialogicality: written texts like all forms of discourse are simultaneously seen as manifestations of global (i.e. communal, cultural) as well as local (i.e. situational) dialogue. Analytical tools for exploring the social actions and activities performed in the data are drawn from genre studies focusing on macro- and meso-level activities and from discourse studies focusing on micro-level patterns such as QUESTION - ANSWER, CLAIM - JUSTIFICATION and PROBLEM - SOLUTION.

The study shows that the book review genre is a three-way dialogue between the book reviewer, the book author and the scientific community. The subordinate interrogative structures bring to the fore the voice of the author. The interrogative structures used in discourse representation are typical of the data, and they reflect the general question answer scheme in scientific studies. In addition, the study shows how certain interrogative structures resemble declarative that -structures and highlight the voice of the reviewer as a summarizer of the study (e.g. "tutkimus osoittaa, kuinka vs että - -" the study shows that/how ). Yet another subtype of the interrogative structure is used for questioning the truthfulness or intelligibility of the book and, thus, for construing disalignment between the reviewer and the author.

The "jäädä" to remain and conditional structures are shown to be, above all, resources for reviewing the study against a backdrop of shared communal norms, values and expectations. Both structures express disalignment between two viewpoints, usually between reviewer, who acts as a representative of the scientific community, and the book s author. Sometimes, however, the reviewer s and the community s viewpoints may also be disaligned in which case it is not the features of the book but the communal practices that are criticized. A further commonality between these two structures is the meaning of retrospectiveness: the book is treated as finalized (i.e. published) so that it cannot be revised anymore.

From the viewpoint of the activity phases in the book review genre, the study shows that the typical uses and sequential contexts of the linguistic resources investigated vary according to the activity phase. The study also argues that the way in which actions are linguistically formulated is dependent not only on the genre context but also on the micro-level sequential context. For example, the way in which an improvement is linguistically realized (e.g. conditional clause with deontic vs optative verb) varies according to the type and formation of the adjacent action (e.g. approval vs criticism; mild vs harsh criticism). Furthermore, the study demonstrates that the order of the adjacent actions may affect the interpretation of the functional relationship between them. For example, the sequence criticism improvement realizes the more general PROBLEM - SOLUTION pattern, whereas the opposite sequence (improvement criticism) realizes a CLAIM - JUSTIFICATION pattern.

Akateeminen kirja-arvio moniäänisenä toimintana

Tutkimuksessa tarkastellaan akateemisten kirja-arvioiden moniäänisyyttä ja toiminnallisuutta kolmen kielellisen rakenteen kautta: jäädä-verbin hallitsemien rakenteiden (esim. "luku jää irralliseksi"), konditionaalin perfektissä olevien rakenteiden (esim. "luku olisi voinut olla hieman lyhyempi") sekä alisteisen interrogatiivilauseen sisältävien rakenteiden (esim. "voi kysyä, mikä luvun tarkoitus on"). Tarkastelu on rajattu genren ydintoimintoihin: referointiin, evaluointiin, kyseenalaistukseen ja parannusehdotukseen. Moniäänisyydellä tarkoitetaan useamman kuin yhden äänen tai näkökulman samanaikaista läsnäoloa tekstissä. Tutkimuksessa selvitetään, millaisissa kirja-arviogenren toimintaympäristöissä edellä mainittuja rakenteita käytetään ja mitä niiden ilmaisemalla moniäänisyydellä tehdään suhteessa kirja-arvion paikallisiin (tekstikohtaisiin) ja yhteisöllisiin (genrekohtaisiin) tarkoituksiin.

Teoreettis-menetelmällisenä viitekehyksenä on dialogistisesti painottunut lingvistinen diskurssintutkimus. Aineistona on ihmistieteellisissä lehdissä julkaistuja kirja-arvioita (N = 123). Kirja-arvioiden toiminnallisuutta analysoidaan makrotasolta genren ja toimintavaiheen käsitteen avulla ja mikrotasolta toimintokuvion käsitteen avulla. Genreanalyysin apuna käytetään toimintavaiheen käsitettä. Toimintokuviot määritellään diskursiivisiksi resursseiksi, joita voidaan hyödyntää eri genreissä (ja niiden toimintavaiheissa) eri tarkoituksiin samaan tapaan kuin kielellisiäkin resursseja. Esimerkkejä toimintokuvioista ovat KYSYMYS - VASTAUS ja TOIMINTO - PERUSTELU.

Tutkimuksessa näytetään, että akateemiset kirja-arviot ovat moniäänisiä tekstejä, joissa on arvioijan näkökulman lisäksi aina läsnä myös teoksen tekijän näkökulma sekä tiedeyhteisön kollektiivinen, ikään kuin yleistetty näkökulma. Teoksen tekijän näkökulma tulee esiin etenkin referoinnin kautta, arvioijan taas erilaisten kantaa ottavien toimintojen kautta. Tiedeyhteisön ääni kuuluu ennen kaikkea kirja-arvion taustalta tiedeyhteisöllisesti jaettuina normeina ja ihanteina, joihin kirja-arvioissa on genren konventioiden mukaista orientoitua teosta evaluoitaessa ja parannuksia ehdotettaessa.

Tekstien toiminnallisuuden näkökulmasta tutkimuksessa osoitetaan, että kielellisten rakenteiden käyttötavat ja toimintokuviot, joissa niitä käytetään, eivät välttämättä ole ominaisia koko genrelle vaan ainoastaan tietylle toimintavaiheelle. Työssä näytetään myös, että tekstin toimintojen kielellinen muotoilu ei riipu ainoastaan genrekonventioista vaan myös paikallisesta toimintaympäristöstä, esimerkiksi siitä, millä tavoin vierustoiminto on muotoiltu. Lisäksi tutkimuksessa osoitetaan, että toimintojen järjestys voi vaikuttaa siihen, millaisen toimintokuvion kehyksessä niiden välistä työnjakoa on luontevinta tulkita. Esimerkiksi moitteen ja parannusehdotuksen välistä suhdetta on luontevinta tulkita ONGELMA - RATKAISU-kuvion kehyksessä silloin, kun moite on etummaisena. Sen sijaan jos moite on taaimmaisena, luontevampi kuvio on yleensä TOIMINTO - PERUSTELU.