Helsingin Sanomat talouspoliittisena toimijana : Lehden poliittinen linja ja rakenteellinen puolueellisuus Emu-keskustelussa 1996-1999

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273333
Title: Helsingin Sanomat talouspoliittisena toimijana : Lehden poliittinen linja ja rakenteellinen puolueellisuus Emu-keskustelussa 1996-1999
Author: Aalto, Eero Juhani
Other contributor: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för politik och ekonomi
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2015
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273333
http://hdl.handle.net/10138/158708
Thesis level: master's thesis
Discipline: Political Science, Politics
Yleinen valtio-oppi, politiikan tutkimus
Allmän statslära, politologi
Abstract: Tutkielmassa analysoidaan Helsingin Sanomien osallistumista Euroopan talous- ja rahaliitosta (Emu) käytyyn julkiseen keskusteluun vuosien 1996-1999 välillä. Suomen liittyminen rahaliittoon vuonna 1999 oli poliittisesti merkittävä päätös, jolla on ollut suuri vaikutus maan taloudelliseen ympäristöön ja talouspolitiikkaan. Euroopan yhteisen rahaliiton valuutta merkitsee jäsenvaltioille rakenteellisesti ulkoista valuuttaa. Emun institutionaalinen rakenne (Maastricht-sopimus, Kasvu-ja vakaussopimus) tuo rajoitteita kansallisen finanssipolitiikan käyttöön ja poistaa rahapolitiikan talouspolitiikan keinovalikoimasta. Raha- ja finanssipolitiikan koordinaatio ei ole Emu-alueella mahdollista. Rahaliittoa on luonnehdittu sisällöllisesti talousteorian mukaan monetaristikseksi, jonka piirteissä korostuvat matalan inflaation ensisijaisuus, vakaa valuutta, itsenäinen keskuspankki, rahan määrän säätely ja julkisen talouden rajoitteet. Poliittisen talouden tutkimuksessa Emu käsitteellistetään osaksi politiikan ja talouden hallintaa, jossa talous pyritään erottamaan poliittisesta. Tutkimustavoitteena on ymmärtää uutismedian roolia ja toimintaa osana yhteiskunnan vallankäyttöinstituutioita. Suomen liittymistä Emuun on kuvattu eliittivetoiseksi projektiksi. Asiasta käyty kansalaiskeskustelua on luonnehdittu puolestaan heikoksi. Tutkielma keskittyy vastaamaan voidaanko lehti ymmärtää talouspoliittisena toimijana ja millainen toimija lehti oli Emu-kysymyksessä. Helsingin Sanomien vaikutusvalta tulee sen sisällön ja tiedonvälityksen kautta: Lehti tuottaa legitimiteetin näkemyksille, valikoi julkisuuteen nousevaa tietoa, kehystää lähteiden kautta saadun tiedon ja asettaa agendaa mielipiteillään sekä uutispainotuksillaan. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen keskiössä on uusi institutionalismi, joka pyrkii selittämään instituutiot vallankäyttöön osallistuvina rakenteina ja toimijoina, eikä vain neutraaleina osina yhteiskunnassa. Uutta institutionalismia soveltava teoria mediasta poliittisena instituutiona on tutkimuksen teoreettisen keskustelun ydin. Tutkielman lähtökohta median ymmärtämiselle on määritellä se yhtenäiseksi instituutioksi, jonka toimintaan kuuluvat journalismiin sisältyvät lausumattomat prosessit, rutiinit ja oletukset. Uutistuotannon ohjautuminen vakiintuneisiin käytäntöihin ja prosesseihin määrittää uutissisältöä. Tietoisen puolueellisuuden lisäksi median institutionaalisuus tuottaa rakenteellista puolueellisuutta. Tutkimuksessa on haastateltu viittä Helsingin Sanomien keskeistä vaikuttajaa 90-luvun lopulta: Janne Virkkunen, Risto Uimonen, Antti Blåfield, Kristiina Ritvos ja Paavo Rautio. Haastatteluiden avulla ymmärretään Helsingin Sanomien sisäistä toimintaa: Miten lehden kanta muodostuu, mikä ohjaa lehden toimintaa, mitkä näkemykset lehden linjassa korostuvat ja miten haastateltavat ymmärtävät median toiminnan? Haastatteluaineisto toimii ensisijaisesti lähtökohtana vastaamaan kysymykseen siitä, voidaanko lehti määritellä poliittiseksi toimijaksi. Tutkielman aineiston toinen osa koostuu Helsingin Sanomien Emuun liittyvistä uutisista ja pääkirjoituksista aikavälillä 1.1.1996-31.12.1998. Sisältö on luokiteltu Emusta ja talouspolitiikasta esille nousseisiin viesteihin, joita on tulkittu käyttäen ymmärrystä talousteoriasta, talouspolitiikasta ja poliittisesta taloudesta. Pääkirjoituksia ja uutissisältöä käsitellään toisistaan erillään, sillä näiden muodostuslogiikka eroaa toisistaan. Haastattelut yhdistettynä teoreettiseen viitekehykseen tarjoavat tulkintatyökaluja sisällössä esille nousseista talouspoliittisista tuloksista ja auttavat vastaamaan siihen, millainen toimija Helsingin Sanomat oli suhteessa Emuun. Helsingin Sanomat otti kantaa Emuun poliittisena projektina ja poliittisten tavoitteiden ohjaamana. Emua ei käsitelty ensisijaisesti taloudellisena projektina, osana talouspoliittista linjaa tai poliittista taloutta eikä näitä otettu lähtökohdaksi kannanmäärittelyssä ja uutisoinnissa. Haastateltavien henkilöiden itseymmärrys tukemastaan taloudellisesta linjasta voidaan tulkita poikenneen siitä, millaista taloudellista linjaa lehden toiminta legitimoi. Tuloksissa näkyy lehden tietoinen puolueellisuus ja myönteinen kanta Emulle. Mielipidelinjassa korostuvat talouspoliittisesti matala inflaatio, inflaatio-devalvaatio –linjan kritiikki ja tiukan talouspolitiikan tuki. Tässä mielessä lehden linjan voidaan sanoa olleen enemmän monetaristista kuin keynesiläistä. Rakenteellisesti Helsingin Sanomien uutisarvoisuuden kriteerit ja virallisten lähteiden käyttö johtivat Emuun sisältyvän talouspoliittisen linjan legitimointiin. Helsingin Sanomat voidaan määritellä poliittiseksi tai yhteiskunnalliseksi toimijaksi. Toimijuus ilmenee erityisesti lehden yhteiskunnallisen vaikutusvallan kautta. Tulokset vahvistavat kuvaa lehdestä valtiollisena mediana ja yhtenä valtiomahdeista. Talouspoliittisena toimijana lehti osallistui virallisen linjan, vallitsevan talouspolitiikan ja Emun rakenteen taustalla vaikuttavien taloudellisten oletusten vahvistamiseen enemmän kuin näiden kriittiseen tarkasteluun.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record