’We aren’t there yet’ : Imagined nation in the everyday life of young Singaporeans

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273335
Title: ’We aren’t there yet’ : Imagined nation in the everyday life of young Singaporeans
Author: Rinne, Kati
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2015
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273335
http://hdl.handle.net/10138/158724
Thesis level: master's thesis
Discipline: Social and Cultural Anthropology
Sosiaali- ja kulttuuriantropologia
Social- och kulturantropologi
Abstract: This thesis is about nationalism and national identification in a multicultural setting. The study examines the young Singaporeans sense of national belonging and how the Singaporean nation-state is imagined to exist. Singapore is a post- colonial multiethnic nation-state where the government has been determined to unite the heterogeneous population under one nation. The study analyses how the different strategies and discourses developed to unite the people affect the younger generation of Singaporeans sense of the nation, and what kind of discourses of Singaporeanness exist. The aim is to show how a nation can be conceptualized both in the level of a state and its people and how national ideology, often promoted by the state, is reproduced in the experiences and practices of the daily life. The study is based on a three month ethnographic fieldwork conducted in Singapore from October to December in 2014. The study combines various qualitative research methods: go-along ethnography, participant observation, informal discussions, questionnaire, observation in events and in academic seminars and media follow-up. There were 13 informants (6 males and 7 females) between 21 and 31 years old involved in the study. The study follows grounded theory approach. The data is thus analyzed in reference to anthropological theories of nations and nationalism and by looking at everyday nationalism. The Singaporeanness is analyzed from three perspectives: - The shared experience of growing up and living in Singapore’s specific socio-political reality. - The imagination of the nation as culturally coherent but at the same time essentially diverse. - The global Singaporeanness as also a localized identity. The dominant discourses suggest that Singaporeans should work hard for the national unity since it is imagined to be always under threat. This creates a constant feeling of not being a plausible nation, and subsequently the inability to have a national identity. Discourses are also used to legitimate the authoritarian rule, which creates shared nationalized life experiences. Also, due to the discourse of vulnerability, the society is driven by pragmatic values and economic motives. This is reflected in people’s 'Singaporean behavior', which is recognized as part of common Singaporean culture. At the same time the managing of diversity and ideal national identity get different meanings in the everyday level of life. These mediated meanings eventually form the foundation of global but local Singaporeanness. The thesis comes to the conclusion that the Singaporeanness the informants of the study express and experience differs from the ideal national identity and belonging that the government wants to promote. Young people have their own personal way to be Singaporean, which makes their sense of national belonging significant for them. However, the understandings of Singaporeanness are created and produced in the dialogue between the government’s nation-building project and popular, collective understandings of Singaporeanness. Theoretically the study shows how intimate and daily life is connected to understanding of nation and national belonging. The thesis indicates that nationalism is not only a state-driven force that aims to homogenize people in the local level, but it also creates differentiated identities that get their meaning in global level and become part of people’s personal daily life.Tässä Pro gradu -tutkielmassa pohditaan nationalismia ja kansallista samaistumista monikulttuurisessa ympäristössä. Tutkimuksessa tarkastellaan nuorten singaporelaisten kansallisen kuuluvuuden tunnetta ja kuinka Singaporen kansallisvaltion olemassaolo kuvitellaan. Singapore on jälkikolonialistinen monietninen kansallisvaltio, jossa valtionjohto on määrätietoisesti pyrkinyt yhdistämään hajanaisen väestön yhdeksi kansaksi. Tutkimuksessa analysoidaan, kuinka erilaiset strategiat ja diskurssit, jotka on kehitetty yhdistämään ihmisiä, vaikuttavat nuorten singaporelaisten tuntemuksiin kansakunnasta. Lisäksi pohditaan millaisia singaporelaisuuden käsityksiä on olemassa. Tavoitteena on nähdä, kuinka kansakunta voidaan käsittää sekä valtion että ihmisten tasolla, ja kuinka valtion suosimaa kansallismielistä ideologiaa uusinnetaan arkipäivän kokemuksissa ja käytännöissä. Tutkimus perustuu kolmen kuukauden kenttätyöhön, joka toteutettiin Singaporessa loka-joulukuussa 2014. Tutkimuksessa yhdistellään erilaisia laadullisen tutkimuksen menetelmiä: nk. go-along-etnografiaa, osallistuvaa havainnointia, epämuodollisia keskusteluja, kyselytutkimusta, havainnointia tapahtumissa ja akateemisissa seminaareissa sekä mediaseurantaa. Tutkimuksessa oli mukana 13 21–31-vuotiasta informanttia (6 miestä ja 7 naista). Tutkimus seurailee grouded theory – menetelmää ja aineistoa on analysoitu suhteessa antropologisiin teorioihin kansakunnista ja nationalismista. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti 'jokapäiväisen nationalismin' käsitettä. Analyysiluvuissa käsitellään singaporelaisuutta kolmesta näkökulmasta: - Nuorten yhteinen kokemus Singaporen sosiopoliittisessa todellisuudessa varttumisesta ja siellä asumisesta. - Kansakunnan kuvittelu kulttuurisesti yhtenäiseksi mutta samaan aikaan perimmiltään monimuotoiseksi. - Globaali singaporelaisuus myös paikallistettuna identiteettinä. Analyysissa esitetään, että vallitsevat diskurssit kehottavat singaporelaisia näkemään vaivaa kansallisen yhtenäisyyden eteen, sillä se on jatkuvasti uhattuna. Tämä tekee Singaporesta näennäisesti epäuskottavan kansakunnan ja ihmisillä ei vaikuta olevan kansallista identiteettiä. Diskursseja käytetään myös oikeuttamaan autoritääristä valtaa, mikä luo yhteisiä kansallistettuja kokemuksia. Alttius-diskurssin vuoksi yhteiskuntaa ohjaavat pragmaattiset arvot ja taloudelliset motiivit. Tämä näkyy ihmisten 'singaporelaistetussa' käytöksessä, joka tunnistetaan osaksi yhteistä kansallista kulttuuria. Samalla monimuotoisuuden ohjailu ja ideaali kansallisidentiteetti saavat erilaisia merkityksiä arkielämässä. Nämä välittyneet merkitykset muodostavat lopulta globaalin ja paikallisen singaporelaisuuden perustan, jota valtionjohto ei kuitenkaan tunnusta samalla tavalla kuin nuoret singaporelaiset sen kokevat. Tutkielman johtopäätös on, että informanttien ilmaisema ja kokema singaporelaisuus eroaa siitä, millaista kansallista identiteettiä ja kuuluvuutta valtionjohto haluaa edistää. Nuorilla on oma tapansa olla singaporelaisia, mikä tekee heidän kansallisesta kuuluvuuden tunteestaan heille merkittävää. Ymmärrys singaporelaisuudesta kuitenkin luodaan ja uusinnetaan valtionjohdon kansanluomisprojektin ja yleisen ja yhteisöllisen käsityksen välisessä vuoropuhelussa. Teoreettisesti tutkielma esittää, kuinka jokapäiväinen elämä on yhteydessä ymmärrykseen kansallisesta identiteetistä ja kuuluvuudesta. Tutkielma osoittaa, että nationalismi ei ole vain valtion ajama voima joka pyrkii yhtenäistämään ihmisiä paikallistasolla. Sen sijaan nationalismi luo myös erilaistuneita identiteettejä, jotka saavat merkityksensä globaalilla tasolla ja tulevat osaksi ihmisten henkilökohtaista päivittäistä elämää.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record