Musiikkiterapian vaikuttavuus lievästi ja voimakkaasti ahdistuneiden raskaana olevien naisten hyvinvoinnin edistäjänä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201512093971
Title: Musiikkiterapian vaikuttavuus lievästi ja voimakkaasti ahdistuneiden raskaana olevien naisten hyvinvoinnin edistäjänä
Author: Lauri-Haikala, Minna-Johanna Kristina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2015
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201512093971
http://hdl.handle.net/10138/158881
Thesis level: master's thesis
Abstract: The purpose of this study was to explore the effects of music therapy in treating the anxiety and stress of pregnant women in inpatient care. The hypotheses were that music therapy would reduce both perceived and physiologically measured stress and anxiety and that women with high state anxiety would benefit more than women with normal state anxiety. It was also assumed that the benefits of music therapy would be greater if the amount of music therapy was greater. This study is a part of a research project of the Finnish Institute of Occupational Health, Women's Hospital and Music Therapy Tonkraft in order to improve the methods of music therapy in supporting the well-being of stressed out pregnant women in inpatient care. Previous studies have demonstrated that pregnant women experience greater stress than average and that it is a significant health risk for the fetus. Music therapy in general has been proven to be efficient in reducing both stress and anxiety, but the benefits for pregnant women are only beginning to be acknowledged. The participants (n = 102) of this study were pregnant women in inpatient care because of pregnancy-related complications. Participants were divided into two groups: music therapy group (n = 52) and control group (n = 50). Music therapy group was given music therapy for half an hour three days in a row by a trained music therapist. The control group was instructed to rest. Perceived stress and anxiety levels were measured with self-report surveys in the beginning and in the end. Heart rate variability was measured to investigate physiological stress levels. In addition, the participants reported their experiences of the given music therapy. The results of this study reveal that stressed out pregnant women in inpatient care may benefit from music therapy. The participants' own reports of music therapy were almost entirely positive. Physiologically measured stress reduced during music therapy both in women with high state anxiety and in women with normal state anxiety. The perceived anxiety of women with high state anxiety reduced significantly during the intervention both in the music group and in the control group but in neither group more than in the other. No change was seen in the perceived anxiety of women with normal state anxiety. Music therapy also appeared to be more efficient than rest in reducing perceived stress both in women with high state anxiety and in women with normal state anxiety, although the change was not significant. The benefits of music therapy were not greater when the amount of music therapy was greater. The results of this study encourage to use music therapy in treatment of stressed out, pregnant women in inpatient care. The results also suggest more research of this subject.Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia vaikutuksia musiikkiterapialla on osastohoidossa olevien raskaana olevien naisten hyvinvointiin ja voidaanko musiikkiterapialla lievittää naisten ahdistuneisuutta ja stressiä. Tutkimuksessa oletettiin, että musiikkiterapia voisi vähentää sekä fysiologisesti mitattua että koettua odottavien äitien ahdistuneisuutta ja stressiä, että voimakkaasti ahdistuneet hyötyisivät musiikkiterapiasta enemmän kuin lievästi ahdistuneet ja että musiikkiterapian hyöty olisi sitä suurempi, mitä enemmän sitä on saanut. Tutkimus on osa Työterveyslaitoksen, Naistenklinikan ja musiikkiterapia Tonkraftin yhteistä tutkimushanketta, jonka tarkoituksena on kehittää musiikkiterapian menetelmiä stressaantuneiden, eri syistä osastohoidossa olevien raskaana olevien naisten hyvinvoinnin tukemiseen. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että raskaana olevat naiset ovat keskimääräistä stressaantuneempia, mikä on merkittävä riskitekijä sikiön voinnin ja kehityksen kannalta. Musiikkiterapian on aikaisemmissa tutkimuksissa todettu olevan tehokas hoitokeino vähentää sekä stressiä että ahdistuneisuutta, mutta sen vaikutuksia raskausajan stressin hoitamisessa on tutkittu vasta vähän. Tutkimuksen osallistujat (n = 102) olivat raskauskomplikaatioiden vuoksi osastohoidossa olevia raskaana olevia naisia. Osallistujat jaettiin musiikkiterapiaryhmään (n = 52) ja kontrolliryhmään (n = 50), joista musiikkiterapiaryhmä sai kolmena peräkkäisenä päivänä puolen tunnin ajan koulutetun musiikkiterapeutin antamaa musiikkiterapiaa ja kontrolliryhmä oli vastaavan ajan levossa. Tutkimusjakson aluksi ja lopuksi osallistujat täyttivät itsearviointikyselyt, joissa he arvioivat kokemansa stressin ja ahdistuneisuuden määrää. Fysiologisen stressin määrää arvioitiin mittaamalla sydämen sykevälivaihtelua terapiahetkien aikana. Lisäksi osallistujat antoivat palautetta siitä, miten he kokivat musiikkiterapian. Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että musiikkiterapian avulla on mahdollista edistää stressaantuneiden, osastohoidossa olevien raskaana olevien naisten hyvinvointia. Osallistujien omat palautteet musiikkiterapiasta olivat lähes pelkästään myönteisiä. Tutkimuksessa havaittiin viitteitä fysiologisen stressitason laskusta musiikkiterapian aikana sekä lievästi että voimakkaasti ahdistuneilla. Voimakkaasti ahdistuneiden kokema ahdistuneisuus väheni merkitsevästi intervention aikana sekä musiikkiterapia- että kontrolliryhmässä, mutta ei kuitenkaan kummassakaan ryhmässä enemmän kuin toisessa. Lievästi ahdistuneiden kokemassa ahdistuneisuudessa ei havaittu muutosta. Musiikkiterapia vaikutti lievittävän koettua stressiä tehokkaammin kuin lepo sekä lievästi että voimakkaasti ahdistuneilla, mutta havaittu muutos ei ollut merkitsevä. Tässä tutkimuksessa musiikkiterapian hyöty ei lisääntynyt terapiakertojen määrän kasvaessa. Tutkimuksen tulokset rohkaisevat hyödyntämään musiikkiterapiaa osana stressaantuneiden, raskaana olevien naisten hoitoa ja tutkimaan aihetta lisää.
Subject: musiikkiterapia
raskaudenaikainen ahdistuneisuus
raskaudenaikainen stressi
sydämen sykevaihtelu
Discipline: Psychology
Psykologia
Psykologi


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record