Nelivuotiaan pojan itsekorjaukset ja kielelliset vaikeudet

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201512093996
Julkaisun nimi: Nelivuotiaan pojan itsekorjaukset ja kielelliset vaikeudet
Tekijä: Santapukki, Saara
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Käyttäytymistieteiden laitos
Julkaisija: Helsingfors universitet
Päiväys: 2015
Kieli: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201512093996
http://hdl.handle.net/10138/158887
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Oppiaine: Logopedics
Logopedia
Logopedi
Tiivistelmä: Aims: Repair is one the three structures that organizes conversation. Repair organization is used for solving problems in speaking, hearing and understanding in conversation. Self-repair is initiated by the person who has produced the trouble source turn. Language deficits affect person's possibilities to communicate with speech. Different kinds of language deficits affect in different ways to person's possibilities to participate in conversation and to be understood. Self-repair is a way to maintain intersubjectivity in conversation. If one of the participants in conversation can't self-repair his speech because of the language deficit, the intersubjectivity between the participants might be endangered. The aim of this study is to describe self-repairs made by a 4-year-old boy and how his language deficits affect on his self-repairs. Methods: The main approach to this study was conversation analytic. Conversation analysis is a qualitative method. It is used for finding recurrent structures in conversation. The study examined self-repairs made by a 4-year-old boy who has deficits in speech understanding, naming and inflection. The material for the study was from speech therapy sessions. Speech therapy was held 20 times and a partner in the conversations was a logopedics student. The study observes three types of situations in speech therapy. The conversation topics were limited in different ways. Results & Conclusions: The participant made lots of fluent self-repairs despite his language deficits. He also made self-repairs when they were started by the other. The deficits of speech understanding and naming caused self-repairs. The deficits of naming caused multiple self-repairs one after the other. To the inflection the participant made just few self-repairs. The participant had not acquired the language skills of inflection at the time.Tavoitteet: Korjausjäsennys on yksi kolmesta keskustelunanalyyttisen tutkimusmenetelmän esiin nostamasta keskustelua jäsentävästä rakenteesta. Korjausjäsennyksen avulla käsitellään keskustelussa puhumisen, kuulemisen ja ymmärtämisen ongelmia. Itsekorjaus on korjaus, jonka tekee ongelmavuoron tuottaja. Kielelliset vaikeudet vaikuttavat henkilön mahdollisuuksiin kommunikoida puheella. Erilaiset kielelliset vaikeudet vaikuttavat eri tavoin henkilön mahdollisuuksiin olla osallisena keskustelussa ja saada itsensä ymmärretyksi. Itsekorjaus on tapa pitää yllä keskustelijoiden välistä yhteisymmärrystä. Yhteisymmärryksen ylläpitäminen vaarantuu, jos henkilö ei kielellisten vaikeuksien vuoksi tee itsekorjauksia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata yhden 4-vuotiaan pojan tekemiä itsekorjauksia ja hänen kielellisten vaikeuksiensa vaikutusta niihin. Menetelmät: Tässä tutkimuksessa pääasiallisena tutkimusmenetelmänä käytettiin keskustelunanalyysiä. Keskustelunanalyysi on laadullinen tutkimusmenetelmä, joka nostaa keskustelusta esiin toistuvia rakenteita. Tutkittavana oli 4;6-vuotias poika, jolla oli puheen ymmärtämisen, sanataivutuksen ja nimeämisen vaikeuksia. Tutkimusaineisto oli 20 kerran puheterapiajaksolta, jolla pojan keskustelukumppanina oli puheterapeuttiopiskelija. Aineisto rajattiin kolmeen eri puheterapiatilanteeseen. Puheterapiatilanteiden välillä oli ero siinä, kuinka kontekstisidonnaista keskustelu oli. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkittava teki sujuvia itsealoitettuja itsekorjauksia, mutta hän tunnisti toisen aloittaman korjausjakson rakenteen ja korjasi puhettaan myös toisen aloittamana. Nimeämisen ja puheen ymmärtämisen vaikeudet aiheuttivat itsekorjausjaksoja. Nimeämisen vaikeudet saattoivat pidentää jaksoja useamman lausuman pituisiksi. Taivutusta tutkittava ei juuri korjannut. Tutkittava oppi kieltä ja sen käyttöä sekä piti yllä keskustelijoiden välistä yhteisymmärrystä itsekorjauksilla kielellisistä vaikeuksistaan huolimatta.
Avainsanat: itsekorjaus
kielellinen kehitys
kielelliset häiriöt
puheterapia


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot