Nelivuotiaan pojan itsekorjaukset ja kielelliset vaikeudet

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Käyttäytymistieteiden laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences en
dc.contributor Helsingfors universitet, Beteendevetenskapliga fakulteten, Institutionen för beteendevetenskaper sv
dc.contributor.author Santapukki, Saara
dc.date.issued 2015
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201512093996
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/158887
dc.description.abstract Aims: Repair is one the three structures that organizes conversation. Repair organization is used for solving problems in speaking, hearing and understanding in conversation. Self-repair is initiated by the person who has produced the trouble source turn. Language deficits affect person's possibilities to communicate with speech. Different kinds of language deficits affect in different ways to person's possibilities to participate in conversation and to be understood. Self-repair is a way to maintain intersubjectivity in conversation. If one of the participants in conversation can't self-repair his speech because of the language deficit, the intersubjectivity between the participants might be endangered. The aim of this study is to describe self-repairs made by a 4-year-old boy and how his language deficits affect on his self-repairs. Methods: The main approach to this study was conversation analytic. Conversation analysis is a qualitative method. It is used for finding recurrent structures in conversation. The study examined self-repairs made by a 4-year-old boy who has deficits in speech understanding, naming and inflection. The material for the study was from speech therapy sessions. Speech therapy was held 20 times and a partner in the conversations was a logopedics student. The study observes three types of situations in speech therapy. The conversation topics were limited in different ways. Results & Conclusions: The participant made lots of fluent self-repairs despite his language deficits. He also made self-repairs when they were started by the other. The deficits of speech understanding and naming caused self-repairs. The deficits of naming caused multiple self-repairs one after the other. To the inflection the participant made just few self-repairs. The participant had not acquired the language skills of inflection at the time. en
dc.description.abstract Tavoitteet: Korjausjäsennys on yksi kolmesta keskustelunanalyyttisen tutkimusmenetelmän esiin nostamasta keskustelua jäsentävästä rakenteesta. Korjausjäsennyksen avulla käsitellään keskustelussa puhumisen, kuulemisen ja ymmärtämisen ongelmia. Itsekorjaus on korjaus, jonka tekee ongelmavuoron tuottaja. Kielelliset vaikeudet vaikuttavat henkilön mahdollisuuksiin kommunikoida puheella. Erilaiset kielelliset vaikeudet vaikuttavat eri tavoin henkilön mahdollisuuksiin olla osallisena keskustelussa ja saada itsensä ymmärretyksi. Itsekorjaus on tapa pitää yllä keskustelijoiden välistä yhteisymmärrystä. Yhteisymmärryksen ylläpitäminen vaarantuu, jos henkilö ei kielellisten vaikeuksien vuoksi tee itsekorjauksia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata yhden 4-vuotiaan pojan tekemiä itsekorjauksia ja hänen kielellisten vaikeuksiensa vaikutusta niihin. Menetelmät: Tässä tutkimuksessa pääasiallisena tutkimusmenetelmänä käytettiin keskustelunanalyysiä. Keskustelunanalyysi on laadullinen tutkimusmenetelmä, joka nostaa keskustelusta esiin toistuvia rakenteita. Tutkittavana oli 4;6-vuotias poika, jolla oli puheen ymmärtämisen, sanataivutuksen ja nimeämisen vaikeuksia. Tutkimusaineisto oli 20 kerran puheterapiajaksolta, jolla pojan keskustelukumppanina oli puheterapeuttiopiskelija. Aineisto rajattiin kolmeen eri puheterapiatilanteeseen. Puheterapiatilanteiden välillä oli ero siinä, kuinka kontekstisidonnaista keskustelu oli. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkittava teki sujuvia itsealoitettuja itsekorjauksia, mutta hän tunnisti toisen aloittaman korjausjakson rakenteen ja korjasi puhettaan myös toisen aloittamana. Nimeämisen ja puheen ymmärtämisen vaikeudet aiheuttivat itsekorjausjaksoja. Nimeämisen vaikeudet saattoivat pidentää jaksoja useamman lausuman pituisiksi. Taivutusta tutkittava ei juuri korjannut. Tutkittava oppi kieltä ja sen käyttöä sekä piti yllä keskustelijoiden välistä yhteisymmärrystä itsekorjauksilla kielellisistä vaikeuksistaan huolimatta. fi
dc.language.iso fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.subject itsekorjaus fi
dc.subject kielellinen kehitys fi
dc.subject kielelliset häiriöt fi
dc.subject puheterapia fi
dc.title Nelivuotiaan pojan itsekorjaukset ja kielelliset vaikeudet fi
dc.title.alternative Self-Repairs of four-year-old boy and language impairment en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.subject.discipline Logopedics en
dc.subject.discipline Logopedia fi
dc.subject.discipline Logopedi sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201512093996

Files in this item

Files Size Format View
Saara_Santapukki_ProGradu_2015.pdf 584.6Kb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record