Koulutuksen arviointitietojen julkisuus : Perusopetuksen arvioinnin julkisuudesta käyty keskustelu Helsingin Sanomissa vuosina 2000-2005

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201512093980
Title: Koulutuksen arviointitietojen julkisuus : Perusopetuksen arvioinnin julkisuudesta käyty keskustelu Helsingin Sanomissa vuosina 2000-2005
Author: Kuronen, Perttu
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2015
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201512093980
http://hdl.handle.net/10138/158888
Thesis level: master's thesis
Abstract: The purpose of this study is to describe the discussion, which took place in Helsingin Sanomat between 2000 and 2005, regarding the rationale for publishing basic education reviews. Firstly, the idea is to clarify, what type of views were presented, and what were the supporting arguments used. Secondly, the focus is on the professions of those involved in the dialogue, and the institutions they represented. The conflicting decisions of justice departments on the matter gave the inspiration for this study. The theoretical starting point for this study is Foucalt's views with regards to the blending of power and discourse, as well as the build up of social construction, in the context of life's continuous power struggle that is influenced by discourse. Media as a whole is a significant contributing factor to social construction. Helsingin Sanomat, being the most read Finnish daily publication, is one of the most important contributors amongst media. The material used in the study are the Helsingin Sanomat articles on the publicity of basic education evaluation between 2000 and 2005, during which period the two above mentioned legal entities made their decisions. This study can be defined as a qualitative analysis supplemented by certain quantitative factors. The calculations and creation of spreadsheets do not amount to quantitative analysis. This is simply a practical approach to present the material that forms the basis for this study. Discourse analysis was also applied in the study to gain a better overview of the material used. Two discourses were introduced as a framework to interpret the articles – welfare state discourse and neoliberal market discourse. The results show that those against publishing have technical arguments, and also rely on welfare state discourse. In their opinion, the comparability of education reviews is always questionable. Their approach to the matter reflects tones of the welfare state discourse, and their concerns included increased competition between schools, and the end of basic education offering equal opportunities. Those in favor of publishing highlighted information transparency, and the parent's need for review data when selecting schools. The law was also said to require publishing the data. Furthermore, the schools were considered to be accountable to the taxpayers. The ideology reflected in their argumentation was clearly the neoliberal market discourse. The negative aspects of publishing the reviews were contributed mainly by researchers, teachers, and school administrators. At the same time, the positive aspects of publishing were presented by the newspaper's own staff, a few politicians, and the man of the street. The active majority in the discussion were those against publishing.Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli saada kuva perusopetuksen arvioinnin julkisuuden oikeutuksesta käydystä keskustelusta Helsingin Sanomissa vuosina 2000-2005. Ensinnäkin pyrkimys oli selvittää, minkälaisia kannanottoja aiheesta lehtien palstoilla esitettiin ja miten näitä kantoja perusteltiin. Lisäksi huomio kohdistui puhujien ammatillisiin rooleihin ja siihen, mitä instituutioita he edustavat. Turun- ja Helsingin hallinto-oikeuksien sekä Korkeimman hallinto-oikeuden ristiriitaiset päätökset asiassa synnyttivät inspiraatioin tälle tutkimukselle. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana oli Foucault'lta peräisin oleva käsitys vallan ja diskurssien yhteenkietoutumisesta ja sosiaalisen todellisuuden rakentumisesta diskurssien värittämässä elämän jatkuvassa valtataistelussa. Merkittäviä sosiaalisen todellisuuden määrittäjiä ovat joukkotieodotusvälineet, joista Suomessa Helsingin Sanomat laajalevikkisimpänä päivälehtenä on yksi tärkeimmistä. Tämän tutkimuksen aineistona on Helsingin Sanomien kirjoitukset perusopetuksen arvioinnin julkisuudesta kuuden vuoden ajalta vuosina 2000-2005, jonka aikana edellä mainitut oikeuslaitokset antoivat asiasta päätöksensä. Tutkimusmenetelmä oli laadullinen sisällönanalyysi, jota täydentääkseni laskin ja taulukoin aineistosta joitain määrällisiä seikkoja. Määrällisten seikkojen laskemisessa ja taulukoinnissa ei kuitenkaan ollut kyse kvantitatiivisesta analyysista, vaan se oli käytännöllinen tapa esitellä aineisto, johon tulkintani perustui. Tutkimuksessa hyödynsin myös diskursiivista lukutapaa saadakseni paremman kokonaiskuvan aineistosta. Tekstien tulkintakehyksenä esittelin kaksi diskurssia: hyvinvointivaltiodiskurssin ja uusliberalistisen markkinadiskurssin. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että arviointien julkisuuden vastustajat argumentoivat kysymystä niin arviointien teknis-analyyttisten ongelmien valossa kuin hyvinvointivaltiodiskurssin raamittamana. He näkivät kouluarvioinnit vaikeana toteuttaa niin, että tulokset olisivat vertailukelpoisia. Arviointien julkisuutta vastustavien lähestymistavassa kysymykseen oli havaittavissa hyvinvointivaltiodiskurssin äänenpainot ja heidän huolensa kohdistui koulujen kilpailun lisääntymiseen ja tasa-arvoisen peruskoulun alasajoon. Arviointien julkisuuteen myönteisesti suhtautuvat puolestaan perustelivat kantojaan tiedon läpinäkyvyydellä ja sillä, että vanhemmat tarvitsevat koulujen arviointitietoja kouluvalintojensa tueksi. Katsottiin myös, että laki velvoittaa kouluja julkaisemaan arviointitiedot. Kouluja pidettiin niin ikään tilivelvollisina veronmaksajille. Heidän puheissaan oli selvästi havaittavissa uusliberalistisen markkinadiskurssin ideologia. Keskustelua arviointien julkisuuden haitoista ylläpitivät enemmistönä tutkija- ja opettajakunta sekä kouluhallinnon edustajat, kun taas arviointien julkisuuden puolestapuhujia edustivat lehden oma toimituskunta, muutama poliitikko sekä tavalliset kansalaiset. Keskustelussa aktivoituivat selvänä enemmistönä arviointien julkisuutta vastustavat.
Subject: arviointi
perusopetuksen arvioinnin julkisuus
journalismi
hyvinvointivaltio
uusliberalismi
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record